Skip to main content

Sähköautoistumisessa akkumateriaalit ovat avainasemassa

Sähköautoistuminen on jatkanut reipasta kasvua, ja se on luomassa Suomeen ainutlaatuisen akkuekosysteemin, kirjoittaa Suomen Malmijalostuksen akkutoimialan johtaja Vesa Koivisto blogissamme.

Kirjoittaja

Vesa Koivisto

etunimi.sukunimi(at)mineralsgroup.fi

Julkaistu

1. maaliskuu 2022

Vesa Koivisto, akkutoimialan johtaja, Suomen Malmijalostus Oy

Harva toimiala on yhtä nopealiikkeinen kuin sähköautoala. Kun maailmalla myytiin vuonna 2012 noin 130 000 sähköautoa, myydään sama määrä sähköautoja nyt yhden viikon aikana. Toimitusketjujen vaikeuksista huolimatta sähköautojen myynti tuplaantui viime vuonna. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan maailmassa myytiin vuonna 2021 noin 6,6 miljoonaa sähköautoa.

EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujensa nettopäästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, ja vuonna 2050 Euroopan on määrä olla maailman ensimmäinen hiilineutraali maanosa. Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan ilmastoystävällisempiä liikkumistapoja.

Pariisin ilmastosopimuksen sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kaltaiset politiikkatavoitteet ovat olleet tähän saakka tehokkain tapa kannustaa ihmisiä valitsemaan vähäpäästöisempiä ajoneuvoja. IEA:n mukaan viime vuonna Euroopassa myydyistä autoista 17 prosenttia oli sähköautoja, kun mukaan lasketaan lataushybridit.

Siirtymävaihe kannustaa myös autovalmistajia kehittämään yhä parempia teknologioita suurin harppauksin, ja moni onkin asettanut kovia sähköautojen myyntitavoitteita.

Esimerkiksi perinteisistä autonvalmistajista Volkswagen ja Ford arvioivat, että niiden myymistä autoista noin puolet on sähköautoja vuonna 2030. Toyota pyrkii puolestaan myymään 3,5 miljoonaa sähköautoa vuosittain vuoteen 2030 mennessä.

Kasvava sähköautojen kysyntä tarjoaa mahdollisuuksia myös uusille autovalmistajille, joita kaikkien tunteman Teslan lisäksi on ilmestynyt etenkin Aasiasta.

Sähköautojen yleistymistä uhkaa materiaalipula, elleivät investoinnit etene

Nopeat muutokset ja kunnianhimoiset ilmastotavoitteet tuovat mukanaan myös haasteita.

IEA arvioi, että jos mineraalituotannon kasvattamiseen ei investoida riittävästi, maailmassa tulee jo vuonna 2025 pula litiumista ja koboltista. Myös nikkelin, mangaanin ja alumiinin kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti. Pahimmillaan mineraaliraaka-aineet voivat muodostua pullonkaulaksi, joka saattaa haitata lupaavasti alkanutta liikenteen murrosta kohti ympäristöystävällisempää tulevaisuutta.

Maailma tarvitsee lisää vastuullisia akkumateriaaleja, joiden tuotanto perustuu mineraaliraaka-aineisiin. Siinä piilee Suomelle selkeä kilpailuetu ja tulevaisuuden vientimahdollisuus.

Suomalainen ekosysteemi näyttää jo hyvältä

Meillä Suomessa tehdään sinnikästä työtä yhtenäisen ekosysteemin synnyttämiseksi. Tämän rinnalla panostamme erityisesti mineraalien jäljitettävyyden kehittämiseen.

Tytäryhtiömme Terrafame tuottaa jo nikkeli- ja kobolttisulfaatteja itse louhimastaan malmista. Me Suomen Malmijalostuksessa suunnittelemme yhdessä CNGR Advanced Materialin kanssa Haminaan tehdasta, jossa valmistettaisiin akkutuotteisiin tarvittavaa prekursorimateriaalia. Lisäksi viemme Kotkassa eteenpäin katodiaktiivimateriaalin valmistukseen tähtäävää tehdasta yhdessä Beijing Easpringin kanssa. Yhteisenä tavoitteenamme FREYR Batteryn kanssa on kennotuotannon perustaminen Vaasaan.

Suomalainen akkuekosysteemi ei kuitenkaan rajoitu tähän. Esimerkiksi Valmet Automotive kokoaa jo akkupaketteja ja sähköautoja ja auton käyttöiän jälkeen Fortum kierrättää materiaalit ja tuottaa niistä akkukemikaalia prekursorituotantoon.

Kokonaisuutena ainutlaatuinen ekosysteemimme tukee vihreää siirtymää ja eurooppalaisen liikenteen sähköistämistä.

Kirjoittaja

Vesa Koivisto

etunimi.sukunimi(at)mineralsgroup.fi

Julkaistu

1. maaliskuu 2022