Skip to main content

Tarvitsemme lisää vastuullista kaivostoimintaa Eurooppaan

Suomi ei voi yhtaikaa kulkea eturintamassa vihreän teknologian kehittämisessä ja ulkoistaa elintärkeiden mineraalien tuotantoa kolmansiin maihin Euroopan ulkopuolelle, kirjoittaa Jani Lösönen blogissamme.

Kirjoittaja

Jani Lösönen

Julkaistu

20. huhtikuu 2022

Jani Lösönen, Kaivosteollisuus ry:n puheenjohtaja ja Agnico Eagle Finlandin toimitusjohtaja

Kaivostoiminta on elintärkeä modernin yhteiskunnan mahdollistaja. Nykyinen elämänmuotomme on voimakkaasti riippuvainen kaivosteollisuuden tuotteisiin pohjautuvista arvoketjuista, jotka ulottuvat aina elintarvikkeiden ja puhtaan veden tuotannosta lähes kaikkiin arkielämän kannalta välttämättömiin laitteisiin, tuotteisiin ja hyödykkeisiin.

Globaali väestönkasvu, lisääntyvä digitalisaatio, liikenteen sähköistyminen ja uusiutuvan energian tuotantoon tarvittavat teknologiat tulevat vääjäämättä lisäämään teollisuusmineraalien ja metallien kysyntää siitäkin huolimatta, että samanaikaisesti teemme merkittäviä systeemimuutoksia kiertotalouden edistämiseksi.

Geopoliittiset jännitteet alleviivaavat raaka-aineiden strategista merkitystä

Kilpailu raaka-aineista kovenee ja viime aikoina kiristyneet geopoliittiset jännitteet ovat alleviivanneet riittävän raaka-aineomavaraisuuden strategista merkitystä erityisesti huoltovarmuuden näkökulmasta. Monet kriittiset raaka-aineet tulevat suurelta osin Euroopan ulkopuolelta, ja sekä Euroopan komissio että Euroopan parlamentti ovat ilmaisseet huolensa maanosan heikosta asemasta raaka-ainekisassa. Myös Suomen teknologiateollisuudessa metallituonnin merkitys on huomattava, joten tarve laaja-alaisen raaka-ainestrategian laatimiselle on ilmeinen pelkästään kansallisistakin lähtökohdista katsoen.

Huoltovarmuusnäkökohtien lisäksi eurooppalainen kaivostoiminta on myös vastuullisuusteko. Mielestäni on varsin kapeakatseista ajatella, että kuljemme eturintamassa esimerkiksi uusiutuvan energian ja vähäpäästöisen liikenteen saralla, mutta samalla olemme valmiita ulkoistamaan meille elintärkeiden mineraalien tuotantoa kolmansiin maihin, joissa ympäristöön, turvallisuuteen ja jopa ihmisoikeuksiin liittyvä lainsäädäntö ja valvonta ei ole yhtä kehittynyttä kuin Euroopassa. 

Kestävä kaivostoiminta huomio eri näkökulmat tasapainoisesti

Kestävää kaivostoimintaa pitää pystyä harjoittamaan Euroopassa ja Suomessa jatkossakin. Se on tehtävä tavalla, joka huomio tasapainoisesti ympäristönsuojeluun, sosiaaliseen vastuuseen ja toiminnan taloudelliseen kestävyyteen liittyvät näkökohdat kaivosten elinkaaren kaikissa vaiheissa. Myös kaivostoimialan toimintaympäristöä määrittelevän regulaation tulee tukea näitä päämääriä.

Suurin vastuu toiminnan kestävyydestä kuuluu toiminnanharjoittajille. Kaivostoimialalla tehdään määrätietoista työtä kestävän kehityksen saralla, josta yhtenä konkreettisena esimerkkinä on yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa laadittu Kaivosvastuujärjestelmä (ns. Suomi-TSM). Järjestelmä koostuu yhteisistä toimintaperiaatteista sekä arviointityökalusta, jonka avulla on mahdollista arvioida eri kaivosten suoritusta yhteisen kriteeristön perusteella. Ensimmäiset ulkoisen auditoijan verifioimat tulokset julkistettiin kuluvan vuoden tammikuussa.

Tarvitsemme maahamme uusia investointeja, jotka luovat työpaikkoja, verotuloja ja viime kädessä mahdollistavat koko hyvinvointiyhteiskunnan olemassaolon. Kaivostoimintaan ja laajemmin koko mineraaliklusteriin liittyy kasvavia mahdollisuuksia, joihin Suomella on erinomaiset mahdollisuudet tarttua. Onnistuminen vaatii avointa vuoropuhelua eri sidosryhmien välillä ja rohkeutta tehdä oikeita poliittisia ja yrityskohtaisia ratkaisuja toimialan hyväksi.

Julkaistu

20. huhtikuu 2022