Soklin kaivoshankkeen alustava selvitys valmistui – vahvistaisi merkittävästi kotimaista mineraalituotantoa
Alustavan selvityksen tulokset osoittavat, että Savukoskella sijaitseva Sokli voisi fosfaatin ja raudan lisäksi tuottaa harvinaisia maametalleja, jotka ovat välttämättömiä siirryttäessä uusiutuvan energian käyttöön.
16. helmikuu 2023
Suomen Malmijalostus käynnisti alustavan selvityksen loppuvuodesta 2021 ja on nyt saanut tähän liittyvän selvitys- ja analyysityön valmiiksi. Tulosten mukaan Sokli voisi tuottaa lähes 10 % harvinaisten maametallien määrästä, joka Euroopassa tarvitaan kestomagneettien valmistukseen vuosittain. Lisäksi Soklista voitaisiin saada jopa yli 20 % Euroopan vuotuisesta fosfaatin tarpeesta. Mineraalipotentiaalista on kuitenkin edelleen tutkittu vasta pieni osa.
”Selvityksen mukaan kaivoksen toiminta olisi mahdollista saada taloudellisesti kannattavaksi ja ympäristön kannalta kestäväksi. Tämä on hyvä perusta, jolta selvitystyötä kannattaa meidän mielestämme jatkaa. Toteutuessaan kaivos vahvistaisi Euroopan teollista autonomiaa ja vähentäisi riippuvuuttamme muualta tuotavista mineraaleista”, sanoo Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen.
Kaivos voisi tuoda uusia työpaikkoja Savukoskelle ja koko Pohjois-Suomeen, ja toiminta heijastuisi palveluiden sekä tuotteiden kysyntään niin paikallisesti kuin laajemminkin.
Uudenlainen toimintojen sijoittelu pienentäisi ympäristövaikutuksia ja hiilijalanjälkeä
Selvityksessä kartoitettiin mineraalipotentiaalin lisäksi myös infrastruktuuri- ja logistiikkaratkaisuja. Osa kaivoksen tuotantovaiheiden toiminnoista voitaisiin sijoittaa Soklin ulkopuolelle. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että louhittu malmi kuljetettaisiin maanalaista kuljetusputkea pitkin käsiteltäväksi useiden kymmenien kilometrien päähän Soklista. Malmin jatkokäsittelyalueen sijaintia ei ole vielä tässä vaiheessa määritelty, mutta se voisi olla Soklin ja Kemijärven välillä. Kuljetusputken avulla tuotannon hiilijalanjälki voitaisiin pitää alhaisena.
”Tähtäämme ratkaisuun, jolla voidaan maksimoida kotimaisten mineraalien arvo mahdollisimman pienillä ympäristövaikutuksilla ja matalalla hiilijalanjäljellä. Kaikkea toimintaa ei ole välttämättä järkevää sijoittaa syrjäiselle kaivosalueelle pitkien liikenneyhteyksien päähän, vaan osa toiminnoista voidaan sijoittaa ympäristön, muiden elinkeinojen ja asukkaiden kannalta sopivampaan paikkaan. Meillä on hyvät mahdollisuudet kehittää Soklista vastuullinen kaivos, joka toimii tiennäyttäjänä kaivosalalla”, toteaa kaivoshankkeen projektijohtaja Pasi Heino Suomen Malmijalostuksesta.
Vesienhallinta on hankkeelle tärkeä asia, ja Suomen Malmijalostus tekee tämän pohjalta työtä mm. pinta- ja pohjavesimuutosten minimoimiseksi sekä Nuorttijoen taimenen elinolosuhteiden varmistamiseksi.
Soklin mineraalipotentiaali on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen
Soklin mineraalivarannot ovat maailmanlaajuisesti merkittävät. Alueen potentiaalia ei kuitenkaan ole aiemmin tarkasteltu kokonaisvaltaisesti. Fosfaatin ja raudan lisäksi esiintymä sisältää myös harvinaisia maametalleja, niobia, hafniumia, tantaalia, mangaania, vermikuliittia, zirkonia, kuparia, hopeaa ja uraania.
”Euroopan tavoitteena on olla hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä, ja harvinaiset maametallit ovat välttämättömiä vihreän siirtymän toteutumiselle. Tällä hetkellä Euroopassa ei kuitenkaan tuoteta harvinaisia maametalleja juuri ollenkaan, vaikka niiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Siirtymä fossiilisista raaka-aineista kohti uusiutuvia energianlähteitä ja aitoa kiertotaloutta ei onnistu ilman uusia kaivoksia”, toteaa Suomen Malmijalostuksen Raaka-aineiden liiketoiminta-alueen johtaja Jani Kiuru.
Harvinaisia maametalleja käytetään kestomagneeteissa, joita tarvitaan mm. sähköautoissa, tuulivoimaloiden turbiineissa, aurinkopaneeleissa sekä kulutuselektroniikan valmistuksessa ja puolustusteollisuudessa.
Kaivoshanke edellyttää jatkoselvityksiä
Alustavan selvitystyön tuloksena on tunnistettu asioita, jotka vaativat vielä jatkoselvityksiä. Suomen Malmijalostuksen tavoitteena on, että vuoden 2023 aikana tehdään päätökset hankkeen viemisestä jatkoselvitysvaiheeseen.
Mikäli jatkoselvitykset vahvistavat alustavan selvityksen johtopäätöksiä, ja YVA- ja luvitusprosessit saataisiin niiden jälkeen käynnistettyä, kaivoksen infrastruktuurin rakentaminen voisi alkaa 2030-luvun alkupuolella. Investointina kaivos olisi noin 1–1,5 miljardia, ja nykyisen tutkimustiedon valossa sen toiminta-aika voisi olla kymmeniä vuosia.
Lisätietoa:
Toimitusjohtaja Matti Hietanen, Suomen Malmijalostus Oy
etunimi.sukunimi(at)mineralsgroup.fi, p. 040 823 8806
Projektijohtaja Pasi Heino, Soklin kaivoshanke
etunimi.sukunimi(at)mineralsgroup.fi, p. 050 553 5032
Johtaja Jani Kiuru, Raaka-aineiden liiketoiminta-alue, Suomen Malmijalostus Oy
etunimi.sukunimi(at)mineralsgroup.fi, p. 040 823 8471
Suomen Malmijalostus Oy:n perustehtävänä on maksimoida suomalaisten mineraalien arvo vastuullisesti. Huolehdimme valtion kaivosomistuksista ja tähtäämme kotimaisen litiumioniakkujen arvoketjun kehittämiseen. Työmme kautta olemme osaltamme viemässä Eurooppaa kohti sähköistä liikkumista ja kestävämpää tulevaisuutta. www.mineralsgroup.fi