30/08/2019

Akkuarvoketjun rakentaminen on Euroopalle strateginen hanke

Sähköautoistumisen arvioidaan vähentävän henkilöautoilusta syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Muutos vaatii kuitenkin vielä paljon työtä akkuarvoketjussa.

Katri Kauppila
Vastuullisuus- ja viestintäpäällikkö, Suomen Malmijalostus Oy

Liikenteessä on nyt käsillä mielenkiintoinen murros: autovalmistajilta on tulossa Euroopan markkinalle ladattavia henkilöautomalleja jo ensi vuodesta lähtien selvästi aiempaa enemmän. Tämän myötä kuluttajien vaihtoehdot lisääntyvät, ja todennäköisesti omiin tarpeisiin on mahdollista löytää entistä sopivampi ja edullisempi ratkaisu.

Murroksen taustalla ovat mm. EU:n uusille henkilö- ja pakettiautoille asettamat hiilidioksidin päästörajat, joita autovalmistajat eivät voi saavuttaa pelkästään bensiinin tai dieselin käyttöön perustuvien polttomoottoriautojen jatkokehityksellä. Käytännössä EU:n vaatimukset ohjaavat siis autovalmistajia tuomaan markkinoille myös erilaisia sähköautomalleja muun tyyppisten autojen ohella.

Iso murros – isot mahdollisuudet

Euroopassa autojen suurimpia tuottajia maittain katsottuna ovat Saksa, Ranska, Espanja, Italia ja Iso-Britannia, ja näin on todennäköisesti jatkossakin. Sähköautoissa käytettävät akut sen sijaan luovat uusia mahdollisuuksia korkean teknologian kehittämisestä kiinnostuneille maille, kuten Suomelle.

Euroopan komission julkaisemien arvioiden mukaan eurooppalaisen akkuarvoketjun vuotuinen markkinapotentiaali voi muutaman vuoden kuluessa nousta jopa yli 250 miljardiin euroon. Toistaiseksi akkukennojen valmistuksesta vain pari prosenttia on tapahtunut Euroopassa ja kennovalmistuksessa tarvittavasta materiaalituotannosta, kuten katodi- ja anodimateriaalien tuotannosta, tätäkin vähemmän.

Suomesta löytyy muutakin kuin raaka-aineita

Meiltä Suomesta löytyy jo teollisuutta monista akkuarvoketjun vaiheista samoin kuin halua kehittää arvoketjun ytimeen liittyvien prekursorien, katodimateriaalien ja akkukennojen valmistusta.

Valttejamme akkualan kilpailussa ovat mm. päästötön, kilpailukykyisesti hinnoiteltu energia, korkeatasoinen T&K-toiminta sekä vankka kokemus metallien jalostuksesta. Kansainvälisillä markkinoilla etua on myös siitä, että kotimaisen teollisuuden ympäristö- ja työturvallisuutta koskevat tavoitteet ja saavutukset ovat jo lähtökohtaisesti korkealla.

Kohti kestävää akkuarvoketjua

Isot murrokset, kuten sähköautoistuminen ja akkuarvoketjun kehittäminen, herättävät syystäkin huomiota ja keskustelua. Näin pitää ollakin, jotta tuotannosta niin Suomessa kuin EU:ssa laajemminkin saadaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää.

Vaikka olemme tällä hetkellä riippuvaisia akkukennojen tuonnista, Euroopan komissio näkee akuissa ennen muuta mahdollisuuksia koko maanosalle. Sen mukaan akut ja energian varastointi ovat hyvä esimerkki alasta, jolla voimme yhdistää ympäristönäkökohdat ja kilpailukyvyn kehittämisen sekä luoda kestävää kasvua ja uusia työpaikkoja.

Vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä, kiitos!

Tänä päivänä noin neljännes kasvihuonekaasupäästöistä Euroopassa syntyy liikenteestä ja tästä huomattava osa henkilöautoilusta. Esimerkiksi junamatkustaminen ja sähköiset kokoukset ovat hyviä keinoja vähentää omaa autoilua, mutta henkilöautoja sekä eurooppalaista autoteollisuutta tarvitaan silti jatkossakin. Tämä vuoksi on tärkeää, että myös henkilöautojen kasvihuonekaasupäästöjä, kuten hiilidioksidipäästöjä, supistetaan asteittain yhä pienemmiksi.

Monen autoilijan näkökulmasta sähköautoon siirtymistä hidastavat vielä uusien autojen hinnat, latausinfrastruktuurin rajallisuus sekä käytettyjen sähköautojen heikko saatavuus. Ladattavien autojen tuotannon näkökulmasta Euroopassa toimivan akkuarvoketjun rakentaminen ja akkujen teknologinen kehittäminen puolestaan ovat kriittisen tärkeitä asioita.

Haasteet eivät ole pieniä, mutta kun niiden ratkaisemisessa päästään eteenpäin, luvassa on entistä puhtaampaa liikennettä.

 

Lue lisää Suomen Malmijalostus Oy:n teettämästä tutkimuksesta:

Akkuarvoketjun kehittäminen ja sähköautoistuminen ovat tehokkaita keinoja hillitä hiilidioksidipäästöjä

Kauppila Katri

Vastuullisuus- ja viestintäpäällikkö