10/05/2019

Akkuarvoketjuun on syntymässä kasvavia, tuottoisia mahdollisuuksia

Sähköautoakkujen arvoketjun kehittäminen tarjoaa suomalaiselle yhteiskunnalle huomattavia taloudellisia hyötyjä. Suomen Malmijalostus Oy:n teettämän selvityksen mukaan hyötyjä saataisiin sekä suorina talousvaikutuksina että kerrannaisvaikutuksina, jotka heijastuisivat monille eri toimialoille.

Vesa Koivisto
Johtaja, akkutoimiala, Suomen Malmijalostus Oy

Olemme maailmanlaajuisesti keskellä liikenteen ja energian varastoinnin suurta murrosta. Autoteollisuus merkittävimpiä eurooppalaisia autovalmistajia myöten on sitoutunut kehittämään sähköautoja, joiden avulla voidaan vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.

Sähköautojen globaalin myynnin arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 asti 20–30 prosenttia vuosittain. Ja jokaiseen valmistettavaan sähköautoon tarvitaan uusinta akkuteknologiaa. 

Eteenpäin tuotannon kehittämisessä

Me suomalaiset olemme lähtökohtaisesti onnekkaita, sillä meiltä löytyy litiumioniakkujen valmistukseen tarvittavia raaka-aineita – nikkeliä, kobolttia ja litiumia. Meillä myös ponnistellaan jo nyt raaka-aineiden jalostamiseksi akkukemikaalien muotoon. Akkuarvoketju tarjoaa kuitenkin huomattavia mahdollisuuksia kotimaisten mineraalien jalostusarvon kasvattamiseen tätäkin pidemmälle. 

Suomen Malmijalostus Oy tekee strategiansa mukaisesti työtä sen eteen, että Suomeen saataisiin litiumioniakkujen arvoketjuun liittyviä investointeja. Parhaillaan on käynnissä useita keskusteluja arvoketjun ytimeen eli prekursori- ja katodimateriaalien sekä akkukennojen tuotantoon kohdistuvista investoinneista. Näiden investointien yhteissumma nousisi noin 1,5 miljardin euron suuruusluokkaan. 

Neuvotteluissamme Suomeen investoimista on pidetty kiinnostavana erityisesti vastuullisesti tuotettujen raaka-aineiden ansiosta.

Uusia hyötyjä luvassa sekä rakentamisen että käytön ajalta

Teetimme tänä keväänä konsulttiyhtiö Ramboll Finland Oy:llä selvityksen valmistelussa olevien investointien vaikutuksista suomalaiselle yhteiskunnalle. Arvioinnissa tarkasteltiin talousvaikutuksia sekä rakentamisen että käytön aikana. Tulosten mukaan hyödyt ovat erittäin merkittäviä. 

Akkuarvoketjun avulla saisimme aikaan uutta, korkeaa lisäarvoa tuottavaa teollista toimintaa. Kerrannaisvaikutukset ulottuisivat kaikille toimialoille ja mahdollistaisivat samalla uudenlaisen, Suomessa tehtävän tutkimus- ja kehitystoiminnan. 

Tässä esimerkkejä 3–5 vuotta kestävän rakentamisen aikaisista talousvaikutuksista: 

– Työllisyysvaikutus olisi 5 900 henkilötyövuotta
– Verokertymää syntyisi 180 miljoonaa euroa
– Suorien investointien lisäksi muilla toimialoilla syntyisi uusien investointien tarvetta noin 80 miljoonalla eurolla
– Kokonaisvaikutukset kasvattaisivat bruttokansantuotettamme noin 0,2 prosenttia Suomen vuoden 2018 BKT:stä

Tässä esimerkkejä investointien käytön aikaisista, uusista talousvaikutuksista: 

– Työllisyysvaikutus olisi noin 9 100 henkilötyövuotta
– Verokertymää syntyisi noin 500 miljoonaa euroa vuosittain
– Uusia investointeja arvoketjuun syntyisi edelleen noin 300 miljoonalla eurolla vuosittain
– Käytön aikainen BKT:n vuotuinen kasvu olisi noin 1,3 miljardia, mikä vastaisi noin 0,6 prosenttia Suomen vuoden 2018 BKT:stä

Suomalaisten näkemykset akkuarvoketjusta myönteisiä

Annoimme alkuvuodesta 2019 Taloustutkimus Oy:lle tehtäväksi selvittää suomalaisten mielipiteitä sähköautojen akkuarvoketjun mahdollisuuksista. Tutkimustulosten mukaan suomalaiset uskovat vahvasti akkualan potentiaaliin ja taloudellisiin hyötyihin. Voidaan sanoa, että nyt valmistunut akkuarvoketjua koskeva talousvaikutusten arviointi vahvistaa tämän tuntuman oikeaksi. 

Uusien investointien myötä luvassa olisi työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia. Samalla me suomalaiset olisimme vahvasti mukana kehittämässä hiilineutraalia liikkumista, tukemassa kiertotaloutta sekä torjumassa ilmastonmuutosta.