Finnish Minerals Group
Suomen malmijalostus

Finnish
Minerals
Group

15/02/2019

Akkumetalleihin perustuva teollinen klusteri kasvaa Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutusten hallinta on valtava haaste. Tähän on reagoitu voimakkaasti valtioiden johdoissa, yrityksissä ja kuluttajien keskuudessa. Kehitys vaikuttaa voimakkaasti markkinoilla. Se on suuri haaste koko ketjussa, joka alkaa sopivien raaka-aineiden saannin turvaamisesta.

Yksi voimakkaasti vaikuttava keino on vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Se on tällä hetkellä eräs keskeisistä huomion kohteista, jossa monella markkina-alueella on nähtävissä nopeaa kehitystä.

Euroopan komissio esitti marraskuussa 2017 autojen keskimääräisille hiilidioksidipäästöille päästötavoitteita, jotka vähentäisivät autojen CO2-päästöja 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.  Päästötavoitteilla ohjataan ihmisiä käyttämään ympäristöystävällisempiä autoja. Useissa maissa on käytössä myös verokannusteita, joilla pyritään nopeuttamaan liikenteen sähköistymistä ja päästöjen vähentymistä.

 Vuonna 2016 maailmassa oli yli kaksi miljoonaa sähköautoa. International Energy Agency ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä sähköautoja on jopa 140 miljoonaa.

Nykyisten sähköautojen energialähteenä on erilaisia akkumetalleja sisältävä ladattava akku. Akut sisältävät tyypistä riippuen litiumin lisäksi vaihtelevia määriä muun muassa alumiinia, kobolttia, mangaania, nikkeliä sekä grafiittia. Lisäksi kuparia tarvitaan kaikissa sähkömoottoreissa.

Euroopan unionin komission energiaunionista vastaava varapuheenjohtaja Šefčovič on nostanut esille tosiasian, että EU:lta puuttuu akkujen tuotantoketju raaka-aineista valmistukseen ja kierrätykseen. Komissio on julkistanut tukevansa 200 miljoonalla eurolla seuraavan sukupolven akkujen kehittämistä ja valmistusta Euroopassa. Akkuteollisuuden Euroopan markkinoiden arvioidaan olevan 250 miljardia euroa vuonna 2025.

Noin 65 prosenttia kaikesta koboltista tulee Kongon demokraattisesta tasavallasta. Monet tahot, mm. Amnesty International ja autoteollisuuden Drive Sustainability -allianssi, ovat kritisoineet Kongon epäkohtia.

Tämä tarjoaa Suomessa toimiville yrityksille mahdollisuuden profiloitua kestävästi etsityn, louhitun ja rikastetun koboltin tuottajana ja korkeatasoisen tutkimuksen alustana. 

Suomea lukuun ottamatta akkumetallien tuotanto Euroopassa on vähäistä. Eurooppa on riippuvainen metallisten raaka-aineiden tuonnista. Tällä hetkellä EU:n alueella käytetään noin neljännes maailman metalliraaka-aineista mutta tuotetaan vain muutama prosentti. Tuotantomäärää pitäisi lisätä, sillä metallisia raaka-aineita pitäisi tuottaa ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävällä ja vastuullisella tavalla. Vaikka kierrätyksen merkitys kasvaa jatkuvasti, pääosa metallisista raaka-aineista tulee edelleen kaivoksista.

Suomessa tuotetaan kobolttia Boliden Oy:n Kevitsan ja Kylylahden kaivoksista sekä Terrafamen Sotkamon kaivoksesta. Nämä samat kaivokset tuottavat myös nikkeliä ja merkittäviä määriä mm. kuparia.

Suomessa on lukuisia tunnistettuja mutta vielä hyödyntämättömiä koboltti- ja nikkeliesiintymiä sekä Euroopan suurimmat kobolttivarannot. Koko akkumineraalipotentiaalimme ei ole vielä edes tiedossa.

Geologian tutkimuskeskus (GTK) käynnisti vuoden alussa hankkeen, jossa arvioidaan akkutuotannossa tarvittavien mineraalien, mm. koboltin, litiumin ja suomugrafiitin esiintymispotentiaalia Suomessa.  Tavoitteena on tunnistaa uusia alueita, joilla hyödyntämiskelpoisten esiintymien löytyminen on todennäköistä.

Suomessa ei vielä ole litiumtuotantoa, mutta Keliber Oy:lla on pitkälle edenneet suunnitelmat tuotannon käynnistämisestä Kaustisen pegmatiittiesiintymästä, josta on tarkoitus rikastaa spodumeenista litiumkarbonaattia. Tästä saadaan jatkojalostamalla akkuteollisuuteen soveltuvaa raaka-ainetta. Näyttää siis mahdolliselta, että Suomeen kehittyy merkittävä litium-klusteri.

Potentiaalisia litiumesiintymiä on löytynyt muuallakin Suomessa. Suomessa jalostetaan merkittävä osa maailman koboltista, joskin siitä valtaosa perustuu toistaiseksi tuontiraaka-aineisiin.

Geologian tutkimuskeskuksen maailman parhaiksi arvioidut tietoaineistot ovat hyvä lähtökohta arvioida mineraalipotentiaalia Suomessa. Lupaavia alueita ja esiintymiä on tunnistettu eri puolella maata sekä akkumineraalien että mm. kullan osalta.

Jatkojalostuksessa Suomessa toimii useita korkeatasoisia tuotantolaitoksia, joista useat tuottavat jo nyt erilaisia nikkeli- ja kobolttituotteita mm. akkuteollisuuden tarpeisiin. Terrafamen julkistama suunnitelma nikkeli- ja kobolttisulfaatin tuotannosta olisi toteutuessaan merkittävä lisä suomalaisessa akkukemikaalien tuotannossa. Metallien jalostuksen osuus maan tavaraviennistä on ollut noin 10 prosenttia, mutta uusi kysyntä luo tälle myös uusia kasvumahdollisuuksia. Tästä hyvänä esimerkkinä on BASF:n suunnitelma investoida Harjavaltaan ja tiivistää yhteistyötään Norilskin kanssa.

Kehitys on aktivoinut myös korkeatasoista tutkimusta mineraalien ja materiaalien tutkimuksesta aina kiertotalouden ja teknologioiden ratkaisuihin. Suomi on aktiivisesti ottamassa EU:n vaikuttavaa roolia alan tutkimuksessa. Hallituksen, tutkimuslaitosten, yritysten ja yliopistojen yhteistyöllä voimme luoda vetovoimaisen tutkimusympäristön kasvualan tarpeisiin. Suomessa kehittyvälle teollisuusklusterille on hyvä mahdollisuus kasvaa ja houkutella investointeja ja tutkimusrahoitusta.

Kansallisesti on tärkeää vahvistaa alan tutkimusta ja luoda edellytykset korkean jalostusarvon teollisuuden kasvulle sähköautobuumin kiihtyessä. Meillä on korkeatasoista osaamista, raaka-aineita sekä toimintaa lähes kaikissa jalostusketjun vaiheissa. Tavoitteeksi on otettava mineraalien kartoituksen lisääminen, mineraalien ja materiaalien tutkimuksen kehittäminen sekä koko teollisen klusterin vahvistaminen Suomessa.

Liikenteen murros ja sähköistyminen lisäävät sähköautojen määrää. Akkumineraalien tutkimus, vastuullinen tuotanto ja jalostaminen pitää turvata lähellä käyttäjiä. Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa tuotetaan useimpia akkumetalleja. Niiden valikoimaa ja tuotantomääriä on edelleen syytä kasvattaa. Tämä tarjoaa kasvualustan koko teolliselle klusterille.

 

Mika Nykänen

Pääjohtaja

Geologian tutkimuskeskus