Finnish Minerals Group
Suomen malmijalostus

Finnish
Minerals
Group

01/11/2018

Maailmanpelastuksen alkeet

Muinaismytologian mestari Mooses kuvaa Ensimmäisessä Mooseksen kirjassaan osuvasti ilmastonmuutoksen vaikutuksia planeetan hydrologiseen tasapainoon. ”Toisen kuukauden seitsemäntenätoista päivänä, puhkesivat kaikki syvyyden lähteet ja taivaan ikkunat aukenivat. Maan päällä satoi rankasti neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä.”

Samainen teos tulkitsee tätä termillä ”vedenpaisumus” – joku muu voisi väittää keskihajonnan puitteissa tapahtuvaksi satunnaisvaihteluksi. Sama tapahtui Sotkamossa muutama vuosi sitten ja ilmeisesti sama vaikuttaa olevan edessä myös globaalisti jossain vaiheessa. Syyllinen ei liene saman yläteoksen Jesajan ja Danielin kuvailema ilmestyskirjan Peto, vaikka vedestä nousikin.

Toiselta kantilta voidaan pohtia metallipohjaisten ruokailuvälineiden suursuosiota ja tämän osavaikutusta terästeollisuuden räjähdysmäiseen kasvuun. Pelkästään terästeollisuuden globaali volyymi on yli tuhat miljoonaa tonnia. Ja tämän osalta lienee turha keskustella tarpeellisuudesta. Asuminen, syöminen ja liikkuminen vaativat kaikki näitä raaka-aineita. Populaation kasvaessa kaikki muukin kasvaa ja vaatii resursseja. Näitä insinöörit ovat onnistuneesti kehittäneet aiheuttaen samalla mm. edellä mainitun orastavan globaalin vedenpaisumuksen. Epäilemättä kaikki lopulta johtaa samaan raamatulliseen lopputulokseen.

Aika näyttää, ja mitä tahansa voi tietysti tapahtua. Kohta luultavasti löydetään pimeän aineen olemus ja kun 90 % maailmankaikkeuden materiasta on käsillä, ei menee kauan ennen kuin joku sitä hyödyntää. Tässä vaiheessa puhutaankin jo universaalista haasteesta, kun pohditaan matala-aktiivisen pimeäaineen varastointia Betelgeuzen tähtikuvioon. Mitä tahansa tapahtuukin, syyllinen on takuuvarmasti sama – ihmisen loputon tarve tutkia ja kehittää. Tässä lääkkeenä toimii vanha sanonta ”Se lähtee sillä millä on tullutkin.” Varmasti toimii yhtä hyvin julkisen velan, ylirasituksen, krapulan kuin maailman pelastamisenkin kanssa.

Määritelmällisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnalla (t&k) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Tähän yleensä sisällytetään ainakin perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö.

Perustutkimuksessa jaetaan Nobelit, joskin tässä vaiheessa varsinaisen vaikuttavuuden määrä lähenee nollaa. Vastaavasti soveltavat tutkijat kehittävät näille keksinnöille järkevää ja hyödyllistä käyttöä. Ja me olemme niitä, jotka laittavat asiat käytäntöön ja vastaavat siitä, että ne myös toimivat. Teemme siis kehittämistyötä, jossa tieteellisen työn tuloksille etsitään järkevää käyttöä. Teemme siis systemaattista toimintaa tutkimuksen tuloksena ja/tai käytännön kokemuksen kautta saadun tiedon käyttämiseksi uusien aineiden, tuotteiden, tuotantoprosessien, menetelmien ja järjestelmien aikaansaamiseen tai olemassa olevien olennaiseen parantamiseen.

Näillä määritelmillä meidän osamme maailmasta on pelastettu, kun espoolaiset insinöörit ajavat sähkömersuilla aamuruuhkassa bussikaistaa itään. Autot on tehty Euroopassa ja suomalaisista raaka-aineista, ja jalostusketju on tehokas ja integroitu. Piste.

Epäilemättä tällä on pelastettu moni ennenaikaiselta kuolemalta ja samalla ainakin yritetty hillitä ilmaston lämpenemistä. Siinä sivussa on myös avattu muutama kaivos ja kemiantehdas sekä työllistetty. Ehkä tässä on sopiva siivu kehitettävää muutamaksi vuodeksi. Tervetuloa mukaan – raportoimme työn etenemisestä.

Jani Kiuru

Tutkimusjohtaja

Suomen Malmijalostus Oy