17/04/2020

Miltä arki voisi näyttää 2030-luvulla?

Tulevaisuuteen on vaikea nähdä, mutta mielikuvituksen avulla kuka tahansa voi tehdä sinne pienen ekskursion. Tutustu tästä blogiimme.

Katri Kauppila
Vastuullisuus- ja viestintäpäällikkö, Suomen Malmijalostus Oy

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Green Deal, herättää varmasti meissä EU-kansalaisissa monenlaisia ajatuksia, ehkäpä hämmennystäkin. Tuohan se mukanaan kummalliselta kuulostavia termejä, kuten nollahiilisyys, älykäs liikkuminen ja vaihtoehtoinen polttoaineinfrastruktuuri.

En ihmettele, jos moni toteaa, ettei tämä taida minuun liittyä.

Kun EU puhuu hiilineutraaliudesta ennen vuotta 2050, Suomi tähyää hiilineutraaliksi jo vuoteen 2035 mennessä. Samalla haluamme varmistaa eurooppalaisen luonnonympäristön säilymisen.

Mutta mitä tämä tarkoittaa pienelle ihmiselle? Entä meidän liikkumisellemme?

Olisiko mielikuvituksesta apua?

Tiedämme, että tulevien vuosien aikana Euroopan väestö ikääntyy. EU:ssa tosin uskotaan, että ihmiset pystyvät jatkossa hyödyntämään entistä enemmän viestintäteknologioita. Vanhempi minäni pärjäileekin mukavasti.

Jonain aivan tavallisena päivänä tulevaisuudessa, arvioilta 2030-luvun jälkipuoliskolla, ilmoitan ruokakaupalleni, että olen tulossa ostoksille. Saan vastaukseksi viikon ateriaehdotukset, jotka tekoäly on laatinut minun elintapojeni pohjalta.

”Vaikuttaa siltä, että olet viime viikolla saanut liian vähän C-vitamiinia, joten lisäsin listalle meheviä mandariineja. Ne on tuotettu läheisellä luomutilalla aurinko- ja tuulienergialla ja akkuteknologian avulla.”

No, menköön, mutta droonilähetystä en tänään halua. Sen sijaan ilmoitan sähköautolleni, mihin aion ajaa ja kävelen pysäköintipaikalle.

”Tein akkuun pikalatauksen kauppamatkaa varten. Oletin, että haluat taas ajaa teollisuusalueen tietä.”

Tämä hiilineutraali menopeli ollut minulla jo reippaasti yli kymmenen vuotta, mutta tuotteiden kestävyyden ja päivitettävyyden kehityttyä en uutta kaipaakaan. Sovimme, että menemme automaattiohjauksella, niin voin rauhassa uppoutua ajatuksiini.

Hetkinen, mitä on tapahtunut?

Oli kevät 2020. EU:n talous niiasi koronan vuoksi, mutta onneksi vihreän kehityksen ohjelmasta ei luovuttu. Tänään, reilut 15 vuotta myöhemmin, EU:lla on vielä jonkin verran matkaa hiilineutraaliuteen. Useat jäsenmaat, kuten Suomi, ovat sen kuitenkin jo saavuttaneet.

EU:n teollisuuden hiilijalanjälki on uusien teknologioiden, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön ansiosta pienentynyt huomattavasti. Nyt tuntuu uskomattomalta, että vielä jokin aika sitten nojasimme niin vahvasti fossiilisiin energianlähteisiin.

Taakse ovat jääneet ne ajat, jolloin yli neljäsosa EU:n hiilidioksidipäästöistä syntyi liikenteestä. Nollapäästöiset sähköautot ja energiatiheät, kestävästi tuotetut akut ovat olleet tärkeä osa kehitystä. Tänä päivänä uudella tavalla koulutetut ihmiset tekevätkin korkean teknologian töitä akku- ja sähköautoteollisuudessa.

Pelkästään liikenteen sähköistämisen ja älykkään liikkumisen ansiosta säästämme EU:ssa sievoisen summan terveydenhoidon kuluissa 2020-luvun alkuun verrattuna. Ilmansaasteet – ne ovat nimittäin vähentyneet merkittävästi.

Ilman raaka-aineita, kuten mineraaleja, tämä muutos ei silti olisi onnistunut. T&K-työn ansiosta primääriraaka-aineiden talteenotto on tehostunut ja sivutuotteet pystytään hyödyntämään entistä paremmin. Tämän rinnalla käytämme yhä enemmän kierrätettyjä materiaaleja. Myös kiertotalous on synnyttänyt uudenlaisia työpaikkoja.

Kaupan pihassa nostan kuitupohjaiset kauppakassini kyytiin, ja ajan lähes äänettömästi kotiin. Pihassa sähköautoni ilmoittaa, että luvassa on aurinkoista säätä, joten se aikoo kerätä säteilyenergiaa aurinkopaneeleillaan ja myydä sitä sähköverkkoon.

Edessä on suuria mahdollisuuksia

Niin, en tiedä, tuoko tulevaisuus tämän tullessaan, mutta kuvittelen, että tähän meillä on mahdollisuudet. Tietysti muutokseen tarvitaan innovaatioita, kehitystyötä ja investointirahaa.

Itse uskon, että myös jokaisen meidän valinnoillamme on merkitystä, siis sillä, olemmeko valmiit hyödyntämään teknologioita, hankkimaan kestäviä tuotteita ja kiinnittämään huomiota tuotteiden hiilijalanjälkeen.

Kauppila Katri

Vastuullisuus- ja viestintäpäällikkö