17/01/2020

Suomelle suurempi rooli liikenteen arvoketjussa

Euroopan hiilidioksidipäästöistä jopa 25 prosenttia on peräisin liikenteestä, kirjoittaa vierailijabloggarimme VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara. Päästötön liikenne on Suomen ja EU:n poliittisten toimijoiden ja teollisuuden yhteinen tavoite.

Antti Vasara
toimitusjohtaja, VTT

Suomessa voidaan tuottaa sähköiseen liikenteeseen tarvittavia akkumetalleja. Meillä on puhdasta sähköä liikenteen tarpeisiin, osaamista akkujen kehittämiseen ja teollisuutta ratkaisujen käyttöönottoon. Suomi voi kasvattaa rooliaan liikenteen arvoketjussa ja siten sekä tehdä liikenteestä päästötöntä että tehdä hyvää liiketoimintaa. Arvoketjujen vahvistaminen on myös EU:n uuden teollisuuspolitiikan ytimessä.

Akkujen kehitys on mahdollistanut liikenteen sähköistymisen. Ajoneuvon hinta, käyttötarkoitus, ajomäärät ja lataamisen ratkaisut vaikuttavat sähköautoilun houkuttelevuuteen. Kannattavinta se on, kun auto on liikenteessä jatkuvasti. Helsingin seudun joukkoliikenteestä suuri osa ajetaan tulevaisuudessa sähköbusseilla ja ajoneuvojen yhteiskäyttö toimii kaupungeissa.

Tulevaisuuden kuluttajille tärkeäksi nousevat hiilijalanjälki ja ympäristövaikutukset – akuille, ajoneuvoille ja liikenteelle tarvitaan kestävyysarviointia. Yhteiskunta voi nopeuttaa sähköautoilun kasvua verotuksella ja älykkäällä ohjauksella. VTT edistää puhdasta liikennettä kehittämällä alan prosesseja ja teknologiaa yhdessä teollisuuden kanssa.

Sähköautoilu tarvitsee kestävää kaivosteollisuutta

Sähköisen liikenteen kasvu lepää kaivosteollisuuden varassa, sillä kierrätettyjä akkumetalleja saadaan vasta, kun runsaasti akkuja poistuu käytöstä. Suomen maaperässä on akuissa tarvittavaa nikkeliä, kobolttia ja litiumia, ja kaivosteollisuutemme voi tuottaa ja jalostaa näitä raaka-aineita kestävästi.

VTT luo edellytyksiä kestävälle kaivostoiminnalle. Kehitämme suljettuja vesikiertoja ja tekniikoita, joilla malmien, sivuvirtojen ja rikastushiekkojen raaka-aineet saadaan kattavasti hyötykäyttöön. Metallien talteenoton lisäksi sivutuotteina saadaan mineraaleja esimerkiksi rakennusteollisuudelle tai muovien täyteaineiksi. VTT:n pilottilaitteilla testataan prosesseja ja menetelmiä, joilla yhä haastavampia materiaaleja hyödynnetään entistä tehokkaammin.

Akkuteknologian kehitys mahdollistaa sähköautoilun

Akkujen energiatiheys ja elinikä ovat kasvaneet ja hinnat laskeneet. Akkuihin voidaan ladata yhä enemmän sähköenergiaa. Kehitys johtaa uusiin materiaaliyhdistelmiin ja valmistusmenetelmiin esimerkiksi kiinteän olomuodon akuissa. VTT:n akkulaboratoriossa tutkitaan ja testataan erilaisten akkujen toimintaa ja kestoa. Sopiva ratkaisu riippuu muun muassa siitä, millaisissa sykleissä ja olosuhteissa akkua käytetään ja ladataan. Käyttötarkoitus voi rajoittaa myös akun mitoitusta ja teknologiaa.

Yksi tutkimusalueista on akkujen turvallisuus. Tämä kytkeytyy muun muassa akkukennojen materiaaliyhdistelmiin, kennojen ja järjestelmän lämmönhallintaan ja akkujen käyttäytymiseen onnettomuuksissa. Turvallisuus on varmistettava myös akkujen elinkaaren lopussa ja kierrätysratkaisuissa.

Suomi Euroopan etulinjassa

EU:n komission tuore Strategisen Foorumin raportti luo suuntaa Euroopan teollisuuspolitiikalle. Raportissa korostuvat toimenpiteet arvoketjujen vahvistamiseksi, omavaraisuuden parantamiseksi ja elinkeinorakenteiden uudistamiseksi. Akusto on tärkeä osa autoteollisuuden muuttuvaa arvoketjua – kehittämällä tätä arvoketjua rakennamme kestävää tulevaisuutta.

Eurooppalaisissa verkostoissa ja työryhmissä tunnistetaan Euroopan kilpailukyvyn kannalta kriittisiä kysymyksiä, joihin rahoitusta tulee suunnata. IPCEI (Important Project of Common European Interest) antaa EU-valtioille mahdollisuuden tukea yksityisiä investointeja. Suomalaiset ovat mukana kahden IPCEI-aloitteen valmisteluissa akkujen osalta.

VTT on tutkimustoimijana mukana vaikuttamassa sähköistymisen ja akkuvalmistuksen teemoihin EU:ssa. Tässä roolissa tuomme esiin suomalaista osaamista ja pyrimme varmistamaan Suomen aseman kehityksen kärjessä.

Vasara Antti

toimitusjohtaja, VTT