Finnish Minerals Group
Suomen malmijalostus

Finnish
Minerals
Group

01/02/2019

Tutkimusidean elinkaari

Tutkimus- ja kehitystoiminta on monelta osin hyvin lähellä perinteistä ostos-TV-bisnesta. Ehkä noin yksi sadasta tuotteesta tai ideasta oikeasti toimii, ja rahoituksen ja rahan saamiseksi tehdään kaikki mahdolliset sirkustemput. Lopulta kaikki tulee jonkinlaisella perävalotakuulla. Eikö muka kuulosta tutulta? Muna tarttuu paistinpannuun. Se monitoimi-kuntolaite vaatii viikonlopun, jotta se saadaan tungettua sängyn alle ja romahtaa sitten kehopositiivisen tilaajan alla. Viikon käytön jälkeen höyrymoppi on aiheuttanut kosteusvaurion, ja vastaavasti aromipesä soveltuu lähinnä kypäräksi pihalätkään. Entä sitten ne tutkimustuotteet?

Täydellinen ymmärrys edellyttää hieman tarkempaa tutkimuselinkaaren tarkastelua. Siinä missä ostos-tv-tuote murenee käsiin, tutkimushanketta ei meinaa saada hengiltä millään. Tästä enemmän lopussa, jossa myös käytännön esimerkki tutkimuksen luonnollisesta mutta kivuliaasta kuolemasta.      

Idea. Se syntyy johonkin tarpeeseen tai puutteeseen. Ideoita on tapana suojata patentoimalla. Patentit ovatkin hyvä tapa tutustua huonoihin ideoihin. Varmasti 99 % patenteista on täysin hyödyntämättömiä. 99 % lopusta on tehty vain muiden kiusaksi. Luvut eivät perustu tilastoihin.

Kehitys. Tämä vie aiheesta riippuen viikosta muutamaan kymmeneen vuoteen. Siinä missä idealle ei pahemmin hintaa synny, sen kehittelystä alkaa muodostua jo kustannuksia. Tämä on myös viikatemiehelle otollista maaperää. Ei rahaa tarkoittaa kuolemaa. Tosin tietyt tahot herättelevät henkiin tapettuja ideoita, jotka pyrkivät nousemaan zombeina vaeltamaan. Näiden tunnistaminen elävistä ideoista saattaa olla joskus hieman haastavaa.

Demonstrointi. Tämä on tutkimukselle harvinaista herkkua. Tähän vaiheeseen harvoin päästään, ja vielä harvemmin mikään toimii tässä vaiheessa – eikä ole tarkoituskaan. Kaikki virheet on parempi tehdä pienessä mittaluokassa. Siinä missä aikaisemmista vaiheista jää jäljelle lähinnä katkeroituneita tutkijoita, tästä vaiheesta syntyy myös romua erilaisten pilot-laitteiden muodossa.

Käyttöönotto. Nyt on kaikki myöhäistä ja tutkijan on viimeistään tässä vaiheessa päästettävä irti ideastaan. Kädet ristiin, että ramp-up ei vie kymmentä vuotta ja firman kassaa.

Koska suuri karsinta on ainut mahdollisuus ylläpitää riittävän haastavia tutkimusaiheita, on esillä olevien aiheiden tappaminen kaikissa vaiheissa erityisen tärkeää. Alkutason ideat eliminoidaan kivuttomasti usein firmojen omissa arviointiprosesseissa. Seuraavaksi ideat lahdataan julkisten rahoittajien toimesta. Demonstraatiovaiheessa teloitus muistuttaa jo keskiaikaista toritapahtumaa, kun karsinnassa on mukana muitakin yrityksiä. Viimeisessä vaiheessa vastuu siirtyy investoinnin tekijälle tai pääomasijoittajalle.

Tässä vielä lyhyt ohje vastuulliselle tapolle.

Ensimmäiset oireet tutkimuksen haasteista. Rintakipuja. Tulosten luotettavuustarkastelu ontuu, eivätkä tulokset ole tilastollisesti päteviä. Keskimääräisesti ne kuitenkin näyttävät hyviltä. Tällainen potilas palautetaan valitettavan usein vielä takaisin projektin ja hoidon pariin.

Kannattavuuslaskelma näyttää heikolta. Kammiovärinä. Takaisinmaksuaika on kokeiden tulosten pohjalta tehdyssä laskelmassa liian pitkä, eivätkä tunnusluvut tue jatkamista. Tässä vaiheessa usein vedotaan ympäristövaikutuksiin ja epärealistisen positiivisiin markkinanäkymiin sekä epävarmuuksiin herkkyystarkastelussa. Into on suuri ja vakavasti sairas idea saattaa vieläkin päätyä eteenpäin, vaikka saattohoito olisi oikea ratkaisu.

Toteutettavuus on valmis ja kuoleman ajomies on ovella. Keuhkokuume ja kouristelua. Tässä vaiheessa lapsi on jo usein liian rakas tapettavaksi. Sokeana edetään kohti investointipäätöstä, vaikka oikea ratkaisu olisi sähkötuoli tai partaterä.

Missä on tutkimus ja projekti? Ei missään, se on poissa. Hanke on kuollut ja toivottavasti firma ei mennyt samassa rytinässä. Samalla tutkija hyppää ulos ruumishuoneen ikkunasta. Rauha heidän muistolleen.

Olisiko teillä intoa ja ideoita? Kehitetään niitä yhdessä!

 

Jani Kiuru

Tutkimusjohtaja

Suomen Malmijalostus Oy