kysymyksiä ja vastauksia akkuarvoketjusta 

 

AKKUARVOKETJU
Mitä arvoketjulla tarkoitetaan? 

Arvoketju tarkoittaa prosessia, jonka eri vaiheiden kautta raaka-aineista jalostetaan myytäviä lopputuotteita. Litiumioniakkujen arvoketjussa lopputuotteina syntyy uudelleen ladattavia akkuja. Olemme esittäneet akkuarvoketjun usein ympyränä, sillä kiertotalouteen pohjautuvassa arvoketjussa tähdätään siihen, että materiaalit hyödynnetään akkujen käytön jälkeen uudelleen primääriraaka-aineiden rinnalla. 

Mistä vaiheista litiumioniakkujen arvoketju koostuu? 

Katodi on akkukennon arvokkain osa. Litiumioniakun katodin valmistuksessa käytetään tyypillisesti nikkeliä, litiumia ja kobolttia, joita saadaan kaivostoiminnasta. Näistä valmistetaan ensin kemikaaleja, joita tarvitaan prekursorituotantoon. Prekursorimateriaalia käytetään katodiaktiivimateriaalin valmistukseen, jota puolestaan tarvitaan akkukennojen valmistukseen. Kennot kootaan moduuleiksi ja tämän jälkeen akkupaketeiksi. Käytön jälkeen esimerkiksi sähköautojen akkuja voidaan osittain hyödyntää uusissa käyttökohteissa ja niiden valmistuksessa käytettyjä materiaaleja kannattaa kierrättää. 

Mitä prekursori- ja katodiaktiivimateriaalilla tarkoitetaan? 

Prekursorimateriaali eli pCAM on akun katodiaktiivimateriaalin esiaste. Katodiaktiivimateriaali eli CAM puolestaan on jauhemainen lopputuote, jota käytetään kennotehtaissa katodin valmistukseen. pCAM tulee englannin kielen sanoista precursor cathode active material ja CAM sanoista cathode active material.

Mihin litiumioniakkuja tarvitaan? 

Valmiita litiumioniakkuja tarvitaan sähköajoneuvoihin, energian varastointiin sekä erilaisiin kuluttajaelektroniikkatuotteisiin. Ladattavien akkujen loppukäyttökohteista sähköajoneuvot on arvioitu nopeiten kasvavaksi segmentiksi. 

Mitä akkuarvoketjun kohtaa Suomen Malmijalostus Oy kehittää? 

Meidän roolinamme on kehittää kotimaista teollisuutta siten, että akkuarvoketjussa päästään mahdollisimman pitkälle. Tällä hetkellä keskitymme prekursori- ja katodiaktiivimateriaalitehtaita koskeviin neuvotteluihin. Lisäksi teemme työtä sen eteen, että Suomeen saataisiin akkukennojen tuotantoa sekä akkuihin liittyvää kiertotalousteollisuutta. 

INVESTOINTIEN TALOUSVAIKUTUKSET
Kuinka suurista investoinneista akkuarvoketjun kehittämisessä on kyse? 

Kokonaisuutena tavoittelemme akkuarvoketjun kehittämisellä noin 1,5 miljardin euron investointeja Suomeen. Tähän sisältyisi prekursori- ja katodiaktiivimateriaalitehtaiden lisäksi myös kennotehdas sekä kiertotaloutta tukevaa toimintaa. 

Olisiko Suomen Malmijalostus Oy ainut investoija? 

Tavoitteenamme on saada kaikkiin investointihankkeisiimme myös yksityistä rahoitusta ja osaamista. 

Millaiset työvoimavaikutukset prekursori- ja katodiaktiivimateriaalitehtailla olisi? 

Olemme teettäneet taloudellisten vaikutusten arvioinnin 50 000 vuositonnin tuotannolla. Tällä tuotannolla prekursori- ja katodiaktiivimateriaalitehtaat työllistäisivät toiminnan aikana yhteensä suoraan noin 300 henkilöä. Kaikkiaan suora sekä tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutuksina syntyvä työllisyysvaikutus olisi noin 4 500 henkilötyövuotta eli yhden henkilön kokopäiväistä työpanosta vuoden aikana. Lisäksi tulisivat rakentamisen aikaiset vaikutukset. 

Millaisia rakentamisen aikaiset työvoimavaikutukset olisivat?

Rakentamisen aikana prekursori- ja katodiaktiivimateriaalitehtaiden vuotuinen työvoimavaikutus olisi noin 4 400 henkilötyövuotta, kun huomioon otetaan suorat sekä tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset. 

Mitä muita taloudellisia vaikutuksia prekursori- ja katodiaktiivimateriaalitehtailla olisi kuin työvoimavaikutukset? 

Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu myös näiden kahden tehtaan vuotuisia vaikutuksia kokonaistuotokseen, arvonlisäykseen, bruttokansantuotteeseen sekä yhteiskunnalle syntyviin verotuloihin. Tehtaiden toiminnan aikana 50 000 vuositonnin tuotannolla uusi kokonaistuotos olisi noin 3 miljardia euroa vuosittain ja arvonlisäys yli 550 miljoonaa euroa vuosittain. Tehtaiden toiminnan aikainen vuotuinen bruttokansantuote olisi yli 600 miljoonaa euroa, ja samalla yhteiskunnalle syntyisi verotuloja yli 200 miljoonaa euroa joka vuosi. 

Millaisia taloudellisia vaikutuksia akkukennotEHTAALLA olisi? 

Akkukennotehtaan taloudelliset vaikutukset 50 000 vuositonnin tuotannolla vastaisivat prekursori- ja katodiaktiivimateriaalitehtaiden yhteisvaikutuksia. Esimerkiksi työvoimantarve kennotehtaan toiminnan aikana olisi suorat sekä tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset huomioon ottaen noin 4 500 henkilötyövuotta vuosittain. Vuotuinen bruttokansantuote olisi yli 650 miljoonaa euroa ja yhteiskunnalle syntyisi verotuloja yli 250 miljoonaa euroa vuodessa. 

PREKURSORI- JA KATODIAKTIIVIMATERIAALITEHTAAT
Koska prekursori- ja katodiaktiivimateriaalitehtaat käynnistyvät?

Käymme parhaillaan aktiivisia neuvotteluita prekursori- ja katodiaktiivimateriaalitehtaiden perustamisesta. Investointiratkaisuja näistä tehtaista voidaan odottaa arviolta vuoden kuluessa. Investointipäätöksen jälkeen rakentaminen veisi kapasiteetista riippuen noin kaksi vuotta, minkä jälkeen tehtaat voitaisiin käynnistää. 

Mihin prekursori- ja katodiaktiivimateriaalitehtaat rakennettaisiin?

Olemme esiselvityksen perusteella valinneet YVA-menettelyyn prekursoritehtaan vaihtoehtoisiksi sijoituspaikkakunniksi Kokkolan, Vaasan, Kotkan ja Haminan. Katodiaktiivimateriaalitehtaan vaihtoehtoisina sijoituspaikkakuntina YVA-menettelyssä arvioidaan Vaasaa ja Kotkaa. YVA-menettely on käynnissä projektiyhtiömme Finnish Battery Chemicals Oy:n nimissä. 

Minkä kokoisia nämä tehtaat olisivat?

Tarkastelemme YVA-menettelyssä molempien tehtaiden kohdalla kolmea eri kapasiteettivaihtoehtoa, jotka ovat 20 000, 60 000 ja 120 000 tonnia vuodessa. 

Minkä kokoiset tontit tehtaille tarvitaan?

Yhden tehtaan toimintaa varten tehtävä tonttivaraus on vähintään 50 hehtaaria kapasiteetista sekä muista alueella mahdollisesti saatavilla olevista palveluista riippuen. Käytännössä yksi tehdas koostuu useista eri rakennuksista. 

Mitä tehtaiden suurimmat ympäristövaikutukset olisivat?

YVA-menettelyssä tarkastellaan useita eri vaihtoehtoja, jotta löydetään ympäristön kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Tämän tyyppisissä laitoshankkeissa erityistä huomiota on kiinnitettävä poistovesien hallintaan, kemikaaliturvallisuuteen ja liikennejärjestelyihin. 

Mitä tehtaissa käytettäisiin raaka-aineina? 

Prekursorimateriaalin valmistukseen käytetään erilaisia sulfaatteja, kuten nikkeli-, koboltti- ja mangaanisulfaattia. Katodimateriaalien valmistukseen käytetään prekursorimateriaalia ja litiumhydroksidia tai litiumkarbonaattia. Apukemikaaleina prekursorituotannossa käytetään natriumhydroksidia ja ammoniumhydroksidia. Katodiaktiivimateriaalin tuotannossa hyödynnetään myös happea. 

Mihin tehtaiden tuotanto myytäisiin? 

Potentiaaliset ostajat olisivat akkukennojen valmistajia, ja tavoitteenamme on tuottaa materiaalia Euroopan markkinalle. 

Millä kriteereillä aiotte valita kumppanit? 

Valitsemme kumppanit kokonaisarvionnin perusteella. Valinnassa tärkeitä kriteereitä investointihalukkuuden lisäksi ovat tekninen osaaminen, hyvät yhteistyöedellytykset sekä halu sitoutua vastuulliseen, pitkäjänteiseen toimintaan.