02/09/2021

Kiertotalous vaatii uudenlaista otetta myös akkualalta

Nopeasti kasvava akkuala tarjoaa erilaisille toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Euroopassa alan täytyy myös pystyä kehittämään toimintaansa osana kiertotaloutta.

Jani Kiuru, teknologiajohtaja, Suomen Malmijalostus Oy
Sanja-Maria Olli, kemisti, Suomen Malmijalostus Oy

Suomessa akkutoimialan kehittäminen on innostanut yritykset, tutkimusorganisaatiot ja kaupungit laajaan yhteistyöhön. Syynä on se, että akkujen ja niiden valmistuksessa käytettävien materiaalien kysyntä kasvaa, ja tähän täytyy pystyä vastaamaan kestävästi.

Yksi ajankohtainen näkökulma kehitystyössä on materiaalikiertojen parantaminen. Tämän lisäksi työtä on jo tehty muun muassa tuotantoprosessien tehostamiseksi sekä aktiivimateriaalien ominaisuuksien kehittämiseksi kierrätetyillä raaka-aineilla. Myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia on avautumassa lähivuosina.

Taustalla on Euroopan hidas siirtyminen lineaaritaloudesta kiertotalouteen.

Kierrätetyt materiaalit tulevat akkuihin

Eurooppalainen kiertotalousajattelu lähtee siitä, että tuotteet tulee suunnitella niin, että materiaalia käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Litiumioniakkujen kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi akkujen energiatehokkuuden nostamista. Samalla tulee jätteen määrä minimoida arvoketjun jokaisessa vaiheessa.

Kun ensimmäisessä käyttökohteessa hyödynnetty lopputuote, esimerkiksi valmis litiumioniakku, tulee käyttöikänsä päähän, sitä voidaan ehkä vielä hyödyntää toisessa käyttökohteessa. Lopulta käytetyt tuotteet kuitenkin kerätään ja puretaan joko takaisin raaka-aineiksi tai johonkin muuhun kohtaan tuotantoketjua. Tuotteesta riippuen osa raaka-aineista voidaan ehkä palauttaa luontoon.

Vaikka kiertotalous kuulostaa ajatuksen tasolla varmasti monen mielestä järkevältä, täytyy sen haasteet purkaa kaupallisesti järkeväksi toiminnaksi. Tästä syystä kiertotalous edellyttää paljon tutkimusta ja kehitystä erityisesti akkualalla, joka on EU:ssa muutenkin vahvassa kehitysvaiheessa. Toisaalta juuri puhtaalta pöydältä aloittaminen on usein mielekkäämpää kuin teollisuuskäytössä jo olevien ratkaisujen muuttaminen.

Tuleva sääntely kannustaa kehittämään uutta

EU:ssa nyt työn alla olevan uuden akkusääntelyn odotetaan astuvan voimaan jo muutaman vuoden päästä. Luonnoksen pohjalta voi päätellä, että se tulee asettamaan vaatimuksia muun muassa litiumioniakkujen ja niissä käytettävien materiaalien kierrätykselle. Tämä taas johtaa siihen, että metalleja hyödyntävältä akkuarvoketjun teollisuudelta edellytetään pian kierrätetyn materiaalin käyttöä kaivoksilta saatavien raaka-aineiden rinnalla.

Lisäksi informointivaatimukset tulevat kasvamaan. Lähitulevaisuudessa häämöttävä lainsäädäntö edellyttää akkujen hiilijalanjäljen kertomista. Samaten on kerrottava tuotteen valmistuksessa käytetyn kierrätysmateriaalin määrä, mikäli lakiehdotus etenee esitellyn luonnoksen pohjalta.

Pohdinnassa on vielä toimitusketjujen raaka-aineiden hankintaa koskeva huolellisuusmenettely. Jos huolellisuusmenettely tulee pakolliseksi, se edellyttää tiettyjen raaka-aineiden tuotantoon, jalostamiseen ja kauppaan liittyvien sosiaalisten ja ympäristöriskien tarkastelua sekä näihin liittyvien indikaattoreiden tuomista osaksi akkuun päätyvää, tuotantoketjusta kerättyä, informaatiota.

Suomalainen teollisuus valmistautuu muutokseen

Akkusääntely on yksi esimerkki toimenpiteistä, joilla eurooppalaista teollisuutta ohjataan nyt siirtymään kiertotalouteen. Vaikka vaatimukset ovat järeitä, tarjoaa muutos samalla vahvan perustan kehitystyölle, innovaatioille ja uusille liiketoimintaideoille. Meillä haasteisiin ja mahdollisuuksiin on tartuttu akkuekosysteemin laajapohjaisessa yhteistyössä.

Pitkälle teollistuneessa Suomessa on vahvaa metallien jalostusosaamista, minkä ansiosta meillä on erityistä kiinnostusta ja kykyä kehittää metallurgisia kierrätysprosesseja ja työskennellä kierrätysmateriaalien integroimiseksi akkuarvoketjun tuotteisiin. Pystymme tukemaan tätä työtä mineraalien alkuperän tunnistamiseen kehitettävillä digitaalisilla ratkaisuilla.

Vauhtia kiertotalouteen saadaan myös teollisuustuotannon sivuvirroista, joiden tuotteistaminen nähdään meillä tutkimisen ja kehittämisen arvoisena asiana. Tämän ohella olemme valmiita jatkamaan sitkeästi teollisuusprosessien sisäisten kiertojen tehostamista.

Mikäli akkusääntely etenee luonnoksen pohjalta, myös akkujen hiilijalanjäljen laskeminen, ehkä jopa raaka-aineita koskevat huolellisuusmenettelyt luovat kysyntää uudenlaisille palveluille ja palveluntarjoajille, joita start-up-kulttuurimme pystyy varmasti synnyttämään.

Jani Kiuru

Jani Kiuru

Teknologiajohtaja

Sanja-Maria Olli

Sanja-Maria Olli

Kemisti, akkumateriaalit