10/09/2021

Suomella on avaimet vihreämpään akkutuotantoon

Akkustrategian tulee olla Suomelle kärkihanke, joka huomioidaan infrainvestointeja kohdennettaessa, kirjoittaa Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry blogissamme.

Tomas Häyry, Vaasan kaupunginjohtaja

Kun Vaasassa ja Vaasan seudulla aloitimme GigaVaasa-työn ja ryhdyimme vuoden 2016 loppupuolella tutkimaan akkuarvoketjua kokonaisuudessaan, tulimme nopeasti siihen tulokseen, ettei akkuja tuoteta nykypäivänä niin kestävällä tavalla kuin se olisi mahdollista. Siitä syntyikin GigaVaasa-työn, alueen kehittämisen ja markkinoinnin johtava ajatus: alueella pystytään tuottamaan vihreämpiä akkumateriaaleja ja sitä kautta myös vihreämpiä akkuja.

Kun kaivetaan mineraaleja, usein metallihiukkasia laivataan mantereelta toiselle useaan kertaan. Sitten tulevat kemikaalit, prekursorit ja katodimateriaalit, joita kaikkia laivataan tai muutoin kuljetetaan edestakaisin tehtaalta toiselle. Tämä ei ole järkevää, ei ekologiselta eikä taloudelliselta kannalta. Hiilijalanjälki valmiissa tuotteissa eli akuissa jää turhan suureksi.

Akkuarvoketjun logistiikan tarpeita on selvitettävä ja kehitettävä

Valmistamalla akkumateriaaleja, akkukennoja ja akkuja Suomessa nykyistä tilannetta voidaan parantaa. Akkuteollisuudessa tarvittavia mineraaleja on mahdollista saada läheltä, ja logistiikkaketjuja voidaan kehittää kestävämmiksi. Logistiikkakartta on hyvä, mutta se sisältää myös heikkouksia. Suomen täytyy tehdä kiireellisiä, akkustrategiaa tukevia infrastruktuuri-investointeja. Akkustrategian tulee olla kärkihanke, joka huomioidaan infrainvestointeja kohdennettaessa samalla tavalla kuin esimerkiksi metsäteollisuuden merkittävissä infrainvestointihankkeissa.

Suomen päärataa pitää vahvistaa kauttaaltaan ja alueiden yhteydet pääväyliin on turvattava niin, että ne mahdollistavat vaarallisten aineiden kuljetukset ja välivarastoinnin. Satamien kapasiteettia ja mahdollisuuksia kasvattaa liikennettä on tuettava. Joillakin paikkakunnilla se tarkoittaa väylän levennyksiä tai syvennyksiä, joillain tie- ja raideyhteyden parantamista. Raaka-aineet liikkuvat sekä pohjois–eteläsuunnassa että itä–länsisuunnassa, mikä vaatii logistiikkajärjestelmältä erityistä huomiota. Tiedossa olevat investointisuunnitelmat ja asiakkaiden tulevaisuuden sijoittuminen ohjaavat tulevaisuudessa myös raaka-aineiden liikkumista.

Tavoitteena energiatalouden kiertotalous

Kun GigaVaasa-aluetta suunniteltiin, etsimme nimenomaan greenfield-aluetta, eli aluetta, jolla ei olisi ollut aikaisempaa teollista toimintaa. Tällaisia alueita ei ole juurikaan muualla Suomessa tai Euroopassa, mutta Laajametsän teollisuusalueelta tällainen löytyy. Koko akkuarvoketju on erittäin energiaintensiivistä, ja halusimme hyödyntää sitä energiaosaamista, mitä Vaasan energiaklusterista jo löytyy runsain mitoin.

Tavoitteenamme on luoda energiatalouden kiertotaloutta: teollisuuden hukkalämpöä pystytään hyödyntämään ja lauhdevesiä voidaan hyödyntää esimerkiksi kaukolämmössä. Tämä on niin sanottu win-win-tilanne sekä ekologisessa että taloudellisessa mielessä kaikille toimijoille ja koko seudulle.

Akkuteollisuus tarvitsee osaajia

Paljon puhutaan Ruotsin Skellefteån ja Norjan Mo i Ranan suhteen siitä, kuinka sinne valmistuviin tehtaisiin saadaan osaavia tekijöitä ja työvoimaa, ja samanlaista keskustelua käydään myös Vaasasta. Nämä tavoitteet on mahdollista saavuttaa samalla reseptillä kuin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Vaasan energiaklusterissa. Työpaikkojen määrä kasvoi 10 vuodessa 6 000:lla. Tämä saatiin aikaan panostamalla koulutukseen, räätälöityyn täydennyskoulutukseen sekä työperäiseen maahanmuuttoon. Suomen tulisi myös helpottaa oleskelu- ja työlupaprosesseja, jotta myös kansainväliset osaajat saadaan maahan. 

Akkutuotannon kehittäminen on ilmastoteko, sillä esimerkiksi liikenteen sähköistyminen vähentää hiilidioksidipäästöjä. Vaasassa on jo pitkään otettu isoja askeleita kohti kestävämpää tulevaisuutta, ja koko akkuarvoketjun mahdollistaminen seudulle on looginen jatkumo tälle kehitykselle.

Tomas Häyry

Tomas Häyry

Vaasan kaupunginjohtaja