04/08/2020

Akkuekosysteemi on Suomen vahvuus

Ekosysteemi tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua ja kehittää akkualaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa, kirjoittaa Jarkko Vesa blogissamme.

Jarkko Vesa
Erityisasiantuntija, innovaatiot ja yritysrahoitus -osasto, työ- ja elinkeinoministeriö

Suomeen kovaa vauhtia syntymässä olevan akkuteollisuuden kehityksen kannalta yksi kriittinen menestystekijä on ollut se, että keskeiset toimijat yrityksistä, tutkimusmaailmasta ja julkiselta sektorilta ovat tiiviisti tekemisissä keskenään. Näin on syntynyt kansallinen akkuekosysteemi, joka herättää kiinnostusta myös maailmalla. 

Mikä ihmeen ekosysteemi?

Kun tein aikanaan väitöskirjaani varten tutkimusta mobiilialan kehityksestä Suomessa ja Japanissa, huomasin pian, että uusien palveluiden menestys Japanissa ei johtunut niinkään mistään yksittäisestä teknologiasta, vaan japanilaiseen kulttuuriin kuuluvasta tavasta kehittää asiakaslähtöisiä palveluita suurten ja pienten yritysten yhteistyönä. Japanin kolmen matkapuhelinoperaattorin ympärille oli syntynyt yritysverkostoja, joita kutsuttiin myös ekosysteemeiksi. Ekosysteemeissä oli mukana laajasti toimijoita autoteollisuudesta viihdeteollisuuteen ja kaupan alan toimijoihin.

Liiketoimintaekosysteemin käsitteen esitteli James Moore vuonna 1993.  Hänen mukaansa ekosysteemi on kaupallinen yhteisö, jonka perustana on yritysten ja ihmisten vuorovaikutus. Ekosysteemin menestyksen kannalta on tärkeää, että sen jäsenet kehittävät yhdessä kyvykkyyksiään, jolloin osaamiset täydentävät toisiaan ja koko ekosysteemin kyvykkyys kasvaa. Moore painotti, että teollisen transformaation taustalla on ekosysteemien välinen kilpailu, ei kilpailu yksittäisten yritysten välillä.

Suomen akkuekosysteemi on kehittynyt nopeasti

Viitisen vuotta sitten hyppäsin mukaan akkujen maailmaan sähkö- ja hybridiautojen ajovoima-akkujen kierrätysjärjestelmää kehittämään. Silloin Suomessa oli vielä varsin vähän näkemystä ja kokemusta litiumioniakkujen maailmasta. Verkostoituminen tapahtui lähinnä kansainvälisissä akkualan konferensseissa. 

Mutta pikku hiljaa kiinnostus ja tietämys lähti Suomessakin nousuun. Itselleni on jäänyt mieleen erityisesti seuraavat akkuekosysteemin kehitystä edistäneet hankkeet ja verkostot:

  • Business Finlandin käynnistämän Batteries from Finland -ohjelman tapahtumat ovat tarjonneet jo usean vuoden ajan erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua alan toimijoiden kanssa.

  • Aalto-yliopiston vetämä BATCircle-tutkimushanke oli jo valmisteluvaiheessaan hieno kokemus, kun saman pöydän ympärille saatiin koottua koko suomalaisen akkuarvoketjun keskeiset toimijat.

  • EIT RawMaterialsin järjestämät seminaarit ja erityisesti RACE-ohjelma tarjosi hienon mahdollisuuden tutustua alan johtaviin yrityksiin sekä eri maiden tutkijoihin.

  • Trafin koolle kutsuma litiumioniakkujen kuljetuksiin ja turvallisuuteen keskittynyt työryhmä on usean vuoden ajan ollut hyvä paikka seurata mm. akkujen VAK-määräysten kehitystä.

  • Sähkö- ja ajovoima-akkujen osalta mahdollisuus tutustua Suomeen maahantuotavien automerkkien valmistajien li-ion-akkujen kierrätysratkaisuihin tarjosi hyvän läpileikkauksen eri autovalmistajien prosesseihin ja toimintamalleihin. 


Akut vähäpäästöisen yhteiskunnan mahdollistajana

Suomella on erinomaiset mahdollisuudet ottaa osansa akkualan lähivuosien kovasta kasvusta. Hyvän pohjan tähän tarjoaa Suomen vahva osaaminen akkumineraalien ja -kemikaalien tuotannossa. 

Kesäkuussa TEM:n johdolla käynnistetyn kansallisen akkustrategiatyön tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa kestävän akkutuotannon mahdollistajana. Akkustrategialla on vahva linkki myös kansalliseen kiertotalousohjelmaan. Akut ovat nyt suuremmassa roolissa kuin koskaan historiassa: ilmastotavoitteisiin ei päästä ilman akkuja. 
 

Jarkko Vesa

Erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö