23/10/2020

Kaivosten ympäristövastuu ulottuu koko elinkaaren ajalle

Ympäristöasiat ovat osa kaivosten jokapäiväistä toimintaa ja mukana päätösten teossa, kirjoittaa ympäristöasiantuntija Hanna Lampinen blogissamme.

Hanna Lampinen
Ympäristöasiantuntija, Kaivosteollisuus ry

Mitä on kaivosten ympäristövastuu? Miten nykyajan kaivokset Suomessa ottavat ympäristöasiat huomioon joka päiväisessä toiminnassaan? Voiko kaivostoimintaa ylipäänsä harjoittaa ympäristöasiat huomioon ottaen?

Kaiken Suomessa tapahtuvan kaivostoiminnan perustana on moniportainen luvitus, joka vie kokonaisuudessaan useita vuosia. Ympäristöluvan edellytyksenä on isoissa hankkeissa aina ympäristövaikutusten arviointimenettely, missä toiminnan vaikutuksia ympäröivään luontoon arvioidaan esimerkiksi mallinnusten avulla. Se on tukena viranomaisille päätettäessä toiminnalle määrättävistä ympäristölupaehdoista. Toiminnan päästöt sovitetaan vastaanottavan ympäristön kantokyvyn mukaan.

Toiminnan aikana päästöjä ympäristöön sekä niiden vaikutuksia tarkkaillaan valvovan ympäristöviranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. Tuloksia raportoidaan viranomaisille tarkkailuohjelman mukaan viikoittain, kuukausittain ja vuosittain. Mikäli tarkkailussa havaitaan jotain poikkeavaa, puututaan siihen välittömästi.

Kiristyvät lupaehdot edellyttävät myös kehitystyötä

Ympäristölupien ehdot ovat kiristyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä on nostanut entistä vahvemmin esille esimerkiksi vesien puhdistamisen. Kaivoksilla on otettu käyttöön kalvotekniikkoihin ja kalkkisaostukseen perustuvia vesienkäsittelymenetelmiä, jotta päästöt pysyvät ympäristön kantokyvyn sallimissa rajoissa. Tällä hetkellä tutkitaan myös biologisen puhdistuksen soveltuvuutta kaivosten vesienpuhdistukseen.

Edelleen parasta käyttökelpoista tekniikkaa käytetään myös mm. perustettaessa uusia läjitysalueita tai suunniteltaessa toiminnan aikaista sulkemista.

Kaivosvastuujärjestelmä tarjoaa työkalut itsearviointiin ja auditointeihin

Suomessa toimii Kestävän kaivostoiminnan verkosto, mikä tarjoaa neutraalin foorumin kaivosalan ja sen sidosryhmien väliselle vuorovaikutukselle. Verkoston jäseniä ovat esimerkiksi Kaivosteollisuus ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallitus, Paliskuntain yhdistys, WWF ja Sitra.

Verkosto on luonut Suomeen kaivosvastuujärjestelmän, mihin suurin osa Suomessa toimivista kaivoksista on sitoutunut. Järjestelmässä on kahdeksan eri arviointityökalua, joilla toiminnanharjoittajat voivat arvioida ja kehittää omaa toimintaansa. Näitä työkaluja ovat:

  • sidosryhmäyhteistyö
  • luonnon monimuotoisuuden hallinta
  • rikastushiekan hallinta
  • vesienhallinta
  • energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöt
  • työterveys ja -turvallisuus
  • kriisinhallinta
  • kaivoksen sulkeminen

Tänä vuonna toiminnanharjoittajat ovat tehneet toimintansa itsearvioinnin toiseen kertaan, ensimmäinen itsearviointi suoritettiin viime vuonna. Järjestelmän mukaan ulkoinen verifiointi suoritetaan joka kolmas vuosi, joten ensi vuonna toiminta arvioidaan tämän järjestelmän mukaan ensimmäistä kertaa ulkoisen toimijan taholta.

Suomessa hyvä edellytykset vastuulliseen kaivostoimintaan

Kaivosten ympäristövastuu on paitsi toiminnan päästöjen ja vaikutusten tarkkailua, myös eri teknologioiden tutkimista ja käyttöönottoa päästöjen pienentämiseksi. Se on myös esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamista ja suojelemista. Vastuu ulottuu koko kaivoksen elinkaaren ajalle, aina toiminnan loppumiseen saakka ja vielä sen jälkeenkin.

Nykyään ympäristöasiat ovat osa kaivosten jokapäiväistä toimintaa ja mukana päätösten teossa. Ilman ympäristöasioiden huomioon ottamista, kaivosta ei voi Suomeen perustaa. Ympäristöluvan ehtojen lisäksi useat kaivokset ovat sitoutuneet vapaaehtoisesti parantamaan toimintaansa kaivosvastuujärjestelmän mukaisesti.

Kaivosten tuottamat raaka-aineet ovat tärkeässä osassa esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, ja eri raaka-aineiden tarve tulevaisuudessa kasvaa entisestään. Tämä edellyttää edelleen lisää vastuullista kaivostoimintaa, mihin Suomessa on hyvät edellytykset.

Hanna Lampinen

Ympäristöasiantuntija, Kaivosteollisuus ry