11/09/2020

Mennäänkö sisään vai huudellaanko pihalta?

Eurooppa voi elpyä talouskriisistä vain yhteistyöllä, jota tarvitaan myös akkuarvoketjun kehittämisessä, muistuttaa Reijo Munther blogitekstissään.

Reijo Munther
Johtava asiantuntija, Business Finland

Euroopan unioni julkisti keväällä uuden teollisuusstrategiansa. Strategian toimeenpanolla on kiire, mikäli Eurooppa aikoo saavuttaa tavoitteensa olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Kansallinen tavoitteemme on vielä tätäkin kunnianhimoisempi, pyrimme saavuttamaan tavoitteen jo 2035.

Talouden uudistamisen edellytykset joutuivat kuitenkin koronaepidemian myötä uuteen tarkasteluun. Sulkutoimenpiteiden vaikutukset ovat olleet laajoja ja jo päätettyjen toimenpiteiden joukkoon on ollut pakko lisätä 750 miljardin euron elpymispaketti. Paketti lähes tuplaa komission budjetin.

Elpymispaketin rahat on nekin sidottu EU:n strategisiin tavoitteisiin. Ne tulee siis käyttää investointeihin, jotka liittyvät vihreään talouteen, digitalisaatioon, tutkimukseen ja kehitykseen. Vain terveet, keskelle koronakriisiä joutuneet yritykset voivat saada tukea eloon jäämiseen ja tulevaisuusinvestointeihin.  

Käsi riuskasti ovenkahvaan!

Kriiseistä selviävät parhaiten ne, jotka pystyvät sopeutumaan ja luomaan uutta yhteistyötä. Komission työkalupaketissa korostuu eurooppalaisten arvoketjujen rakentaminen. Esimerkkinä voi toimia vaikkapa IPCEI-prosessi (Important Projects for Common European Interest), jolla rakennetaan eurooppalaisten yritysten arvoketjuja valituille strategisille alueille kohtaamaan globaalit haasteet.

Myös akkuteollisuuden ympärille on syntynyt peräti kaksi IPCEI -prosessia, joista toinen on jo käynnissä. Suomalaiset toimijat ovat vahvasti mukana. Akkujen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on ilmeinen mutta suomalaisten rooli akkuarvoketjussa on vaikuttaa myös akkutuotannon rakentamiseen kestävälle pohjalle.  Vahvuuksiamme ovat mm. ympäristö- ja kierrätysosaaminen sekä kehitteillä oleva mineraalien jäljitettävyys, jolla osaaminen voidaan muuntaa kilpailuvaltiksi.

Investointien on siis vaikutettava sekä elvyttävästi että uudistavasti. Investointitarve on valtava ja työkalupaketista löytyvät Invest EU, Innovation Fund ja EIB, jotka kaikki toteuttavat tätä yhteistä tavoitetta. Esimerkiksi EIB:llä on tavoitteena ohjata akkuarvoketjun kehittämiseen miljardi euroa, joka sisältää myös raaka-aineisiin liittyvät prosessit.

Investointien onnistumisen varmistamiseksi on syytä muistaa tutkimus ja kehitys. Lisäksi tutkimuksen kautta luodaan linjaukset, joilla todennetaan prosessien ympäristömyötäisyys. Käynnistyvän Horizon Europe -ohjelman hakuja valmistellaan parhaillaan ja nyt on tärkeää pitää kansalliset yhteyshenkilöt tietoisina vahvuuksistamme. Myös Green Deal -hankkeiden haku on jo käynnistynyt osana nykyistä Horisontti-ohjelmaa.

Älä jää porstuaan!

Halusin aloittaa tämän blogin kertomalla elpymisrahastosta. Rahaston kautta ohjautuu merkittävää lisärahoitusta edellä mainittuihin teollista uudistumista tukeviin EU- ohjelmiin. Panostus on mittava ja kohdistuu suoraan seuraavien sukupolvien hyväksi.

EU ei ole meille kuitenkaan rahan lähde. Se on 550 miljoonan asukkaan sisämarkkina, jossa voimme pärjätä aidolla kilpailukyvyllä. Jo nyt yli puolet viennistä suuntautuu Eurooppaan.

Kilpailukyvyn varmistamiseksi on meidän pystyttävä hyödyntämään EU:n tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisinä. Tämä tarkoittaa kovaa työtä eri tukiohjelmien yksityiskohtien selvittämisessä. Vaikka tähän löytyykin ulkopuolista tukea, työtä on tehtävä ennen kaikkea yhteistyön luomisessa. Yhteistyö on liiketoimintaa. Asiakkaasi ovat jo mukana EU-projekteissa!

Reijo Munther

Johtava asiantuntija, Business Finland