02/07/2021

Voisiko Suomessa tuotettu metalli olla houkuttelevin vaihtoehto?

Loppukäyttäjien odotukset edistävät kaivostoiminnan vastuullisuuden kehittymistä, kirjoittaa Eeva Ruokonen blogissamme.

Eeva Ruokonen, hallituksen jäsen, Suomen Malmijalostus Oy

Tiesitkö, että tyypillinen sähköauto vaatii kuusi kertaa enemmän mineraaleja kuin tavanomainen auto? Tai että merituulipuisto vaatii kolmetoista kertaa enemmän mineraaleja kuin vastaavan kokoinen perinteinen voimalaitos?

Yhteiskuntamme on haastavan tilanteen edessä. Globaali siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan muuttaa energia- ja kuljetusjärjestelmiä ja johtaa mineraalien ja metallien korkeaan kysyntään. Puhtaan teknologian käyttöönotto onkin kiihtymässä, kun maat, jotka tuottavat noin 70 prosenttia kasvihuonepäästöistä, ovat jo sitoutuneet hiilineutraaliuteen. Euroopan unioni (EU) on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen ja pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää huomattavan paljon metalleja ja mineraaleja, mikä johtaa valtavaan kysynnän kasvuun. Sähköautojen akkuihin tarvittavan litiumin tarve 42-kertaistuu seuraavan 20 vuoden aikana, koboltin tarve 21-kertaistuu ja nikkelin 19-kertaistuu – nämä esimerkkeinä.

Saavuttaaksemme tavoitteemme vähähiilisestä yhteiskunnasta olemme siirtymässä mineraali-intensiiviseen energiantuotantoon. Samanaikaisesti monien mineraalien, kuten litiumin, koboltin ja joidenkin harvinaisten maametallien, kaivostuotanto ja jalostus ovat keskittyneet maantieteellisesti. EU:n kannalta on tärkeää tuottaa ja jalostaa näitä mineraaleja mahdollisuuksien mukaan EU:ssa.

Kaivosteollisuus on uuden edessä

Metallien ja mineraalien kysynnän kasvu luo kaivosteollisuudelle mahdollisuuksia: tarvitaan uusia kaivoksia, lisää tuotantoa ja osaajia. Samanaikaisesti metallien ja mineraalien loppukäyttäjät vaativat metallien tuotantoketjulta vastuullisuutta. Ei riitä, että kaivosten tuotteet ovat laadukkaita, vaan vaaditaan vastuullisesti tuotettuja metalleja laajasti ESG-mittareilla (environment, social and governance) arvioituna. Mineraalien jäljitettävyyteen tähtäävän blockchain- eli lohkoketjuteknologian kehittäminen etenee vauhdilla, ja pian tuotteen loppukäyttäjä voi tehdä ostopäätöksen sen perusteella, missä ja miten metallit on tuotettu.

Tilanne on mielenkiintoinen, ja kaivosteollisuus onkin uuden edessä. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalainen kaivosteollisuus arvioi, että vähiten kaivosten ympäristöasioihin vaikuttavat loppukäyttäjät ja asiakkaat. Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa nopeasti, ja jokaisen kaivoksen on mietittävä omat vahvuutensa – ja heikkoutensa ESG-asioissa.

Sähköistämällä kohti hiilineutraalia toimintaa

Ei siis riitä, että kaivokset tuottavat metalleja ja mineraaleja vähähiilisen yhteiskunnan tarpeisiin. Myös kaivos- ja metalliteollisuuden itsensä on vähennettävä päästöjä ja kerrottava suunnitelmansa siitä, miten ne etenevät hiilineutraaleiksi. Edelläkävijät ovat jo näin tehneet, kun suuret globaalit kaivosyhtiöt ovat ilmoittaneet, miten ne siirtyvät vähitellen pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä sähköistyksen ja automaation avulla. Nämä yritykset hyödyntävät muuttuvaa toimintaympäristöä erottuakseen kilpailijoista. Fiksua johtamista.

Koska Suomessa toimivat kaivosyritykset tähtäävät edelläkävijöiksi, on ilmeistä, että kaivosteollisuutemme seuraa näitä edelläkävijöitä. Hienoa olisi, jos Suomessa tuotettu metalli olisi houkuttelevin vaihtoehto loppukäyttäjille ESG-mittareilla arvioituna.

Eeva Ruokonen

Eeva Ruokonen

Hallituksen jäsen