Akkuarvoketjusta ratkaisuja Suomen haasteisiin

Suomen talouskasvu laahaa, ja ulkomaankaupan viennin ja tuonnin suhdetta kuvaava vaihtotase on ollut enimmäkseen miinuksella vuodesta 2011 lähtien. Asukaskohtainen bruttokansantuotteemme on edelleen vuoden 2008 tasolla.

Maata kasvu-uralle auttavia taikatemppuja on etsitty jo kauan.

Samalla maailma janoaa sähköautoihin ja älypuhelimiin tarvittavia mineraaleja. EU pyrkii rakentamaan vauhdilla eurooppalaista raaka-aineiden tuotantoa osana vihreän kehityksen ohjelmaansa. Tarkoituksena on täyttää unionin kunnianhimoiset ilmasto- ja digitalisaatiotavoitteet sekä varmistaa, ettemme olisi enää yhtä riippuvaisia kaukomaista tuottaessamme laitteita, jotka ovat välttämättömiä nykyiselle elämäntyylillemme ja kehittyneelle taloudelle.

Suomen Malmijalostuksen akkuarvoketjun johtaja Timo Strengell on pohtinut paljon tämän hetken suuria kehityskulkuja.

”Elämme todella mielenkiintoisessa vaiheessa, jollaista pääsee näkemään ja kokemaan vain harvoin”, hän sanoo.

Työssään Strengell rakentaa niin kutsuttua akkuarvoketjua Suomeen. Arvoketjulla tarkoitetaan akun raaka-aineiden matkaa kaivokselta jatkojalostetuksi materiaaliksi, siitä akkukennoksi ja siitä valmiiksi akuksi, joka palvelee esimerkiksi sähköauton toimintaa. Käyttöiän päätyttyä materiaali pyritään kierrättämään, jolloin se palaa uudelleen kiertoon.

Toisin sanoen Strengell kollegoineen on luomassa Suomelle uutta teollisuudenalaa.

”Akkuteollisuudesta toivotaan yhtä talouden tukijalkaa nykyisen teollisuutemme, kuten metsäteollisuuden, rinnalle. Suomessa olemme monella tapaa onnekkaassa asemassa – kallioperässämme piilee akkuihin tarvittavia mineraaleja, ja Keski-Euroopan sähköautotehtaat ovat nekin lyhyen laivamatkan päässä”, hän kuvailee.

Parempi jalostusaste ja merkittävä BKT-kasvu

Timo Strengell tiimeineen kehittää useita hankkeita esimerkiksi Kymenlaakson alueella. Niistä prekursorimateriaalin tuotantolaitoshanke Haminassa on edennyt pisimmälle. Hanketta edistää Suomen Malmijalostuksen osakkuusyhtiö CNGR Finland Oy.

Akun tuotantoketjussa mineraaleista jalostettu prekursorimateriaali jatkojalostetaan katodiaktiivimateriaaliksi, joka puolestaan toimii yhtenä akkukennon materiaaleista.

Kotkaan on kehitteillä sekä katodiaktiivi- että akkukennotehtaat. Näistä kumppaniyhtiö Easpringin kanssa edistettävä katodiaktiivihanke on edistynyt pitemmälle, ja akkukennotehdas on alkuvaiheessa.

Syksyllä 2022 valmistuneen aluetalousvaikutusten arvioinnin perusteella Haminan prekursoritehdas synnyttäisi tarkastellulla kapasiteetilla toimiessaan noin 120 miljoonaa euroa uusia verotuloja Suomelle joka vuosi. Kotkan katodimateriaalitehdaalla vastaava luku on 93 miljoonaa euroa. Haminan tehdas työllistäisi suoraan 270 henkilötyövuotta, Kotkan tehdas 360 henkilötyövuotta. Yhdessä kaksi tehdasta kasvattaisivat Suomen vuosittaista bruttokansantuotetta lähes puolella miljardilla eurolla.

Alustavassa kehitysvaiheessa oleva Kotkan kennotehdas pystyisi jalostamaan Kotkassa ja Haminassa tuotettuja akkumateriaaleja yhä arvokkaammaksi vientituotteeksi, akkukennoksi. Kennotehtaan suunniteltu mittakaava olisi myös kahta edellä mainittua tehdasta suurempi.

”Keskittämällä Suomeen useita akkuarvoketjun osia kykenemme kehittämään myös vastuullista ja läpinäkyvää, eurooppalaista kaivostoimintaa. Sen lisäksi voimme jalostaa raaka-aineita eteenpäin arvokkaammiksi materiaaleiksi, joiden kysyntä kasvaa maailmalla kohisten. Työllisyysvaikutukset ja taloudellinen arvonlisä jäävät silloin Suomeen, ja toimittamalla vihreän siirtymän materiaaleja yhteiskuntamme vaurastuu”, kertoo Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen.

”Kotkan-Haminan seutu ovat akkuteollisuudelle erinomainen sijainti, kun huomioidaan myös logistiikka sekä alueen teollinen perinne ja osaaminen. Laitosten sijaintipaikkojen valinnat pohjaavat perustavanlaatuiseen ja huolelliseen harkintaan, jossa Suomen Malmijalostus ja kumppaniyhtiöt ovat käyneet läpi useita mahdollisia sijaintipaikkoja”, Hietanen jatkaa.

Suurten hankkeiden toteutumisessa on aina epävarmuuksia

Lueteltujen hankkeiden mittakaava on suuri, eikä niiden toteutuminen ole varmaa. Haasteet liittyvät esimerkiksi luvituksen epävarmuuteen. Merkittävä käytännön haaste on myös työvoiman saatavuus sekä rakennusvaiheessa että tehtaiden toiminnan aikana.

”Tekijöiden löytäminen sekä uusien kouluttaminen tulee olemaan haaste, joka on kuitenkin ratkaistavissa. Olemme käyneet jo pitkään keskusteluja paikallisten oppilaitosten EKAMIn, XAMKin ja LUT-yliopiston kanssa. Yhdessä tekemällä alueella on valmistauduttu tarjoamaan uusia opintopolkuja tuleville osaajille ja ammattilaisille sekä suunniteltu, kuinka tulevia suuria koulutusponnistuksia resursoidaan”, Strengell kertoo.

Vaikka hankkeiden toteutumiseen liittyy kysymysmerkkejä, Strengell on ilahtunut niiden synnyttämästä innostuksesta. Se luo toivoa uuden talouden kivijalan synnystä.

”Hankkeet tulevat vaikuttamaan yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin, enkä voi riittävästi korostaa kaikkien meidän rooliamme. Tarvitsemme koko yhteiskuntaa puhumaan akkuarvoketjun puolesta, ottamaan kantaa huoliin ja murheisiin sekä kannustamaan osaajia uusille urapoluille. Myös suomalaisella elinkeinoelämällä ja sijoittajilla on käsissään suuri mahdollisuus investoida huomispäivän teollisuuteen. Kun tahtoa on, parhaat ratkaisutkin aina löydetään.”

Haminan prekursoritehdas on saanut vastikään viranomaisilta ympäristöluvan, jossa todetaan, että tehtaan suunniteltu toiminta täyttää ympäristö-, jäte- ja luonnonsuojelulain vaatimukset. Kuluneina päivinä mediassa on ollut keskustelua luvasta. Hietanen ymmärtää keskustelussa näkyneen huolen.

”Kun Suomeen luodaan uudenlaista teollisuudenalaa, keskustelu ympäristönäkökulmista on ymmärrettävää ja tervetullutta. Viranomaiset ovat tarkastelleet Haminan tehtaaseen liittyvät suunnitelmat ja mallinnukset huolellisesti. Yhtiössämme on laaja luottamus Suomen viranomaisten kykyyn arvioida hankkeiden ympäristövaikutukset”, Hietanen sanoo.

Kotkan katoditehtaan osalta hanketoimijat valmistautuvat parhaillaan jättämään tehtaan rakennus- ja ympäristölupahakemukset. Kotkan kennotehtaan YVA-ohjelma jätettiin viranomaiselle joulukuussa 2023.

 

Lisätietoa:

EU:n kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös

 

Suomen Malmijalostus Oy:n perustehtävänä on maksimoida suomalaisten mineraalien arvo vastuullisesti. Huolehdimme valtion kaivosomistuksista ja tähtäämme kotimaisen litiumioniakkujen arvoketjun kehittämiseen. Työmme kautta olemme osaltamme viemässä Eurooppaa kohti sähköistä liikkumista ja kestävämpää tulevaisuutta. www.mineralsgroup.fi