Kymenlaakson tehdashankkeet tuovat huomattavia talousvaikutuksia

Kymenlaakson tehdashankkeita koskevassa aluetalousselvityksessä tarkasteltiin Haminaan suunnitellun pCAM- eli prekursorimateriaalitehtaan sekä Kotkaan suunnitellun CAM- eli katodiaktiivimateriaalitehtaan Kymenlaaksoon tuomia suoria talousvaikutuksia, tuotannon kerrannaisvaikutuksia sekä suunnitellun toiminnan kerrannaisvaikutuksia koko Suomessa.

Selvityksen lähtötietona hyödynnettiin pCAM-tehtaan 60 000 tonnin vuosituotantoa ja CAM-tehtaan 50 000 tonnin vuosituotantoa. Tämä vastaa noin 32 GWh:n vuotuista akkukapasiteettia, mikä riittää noin 640 000 täyssähköautoon vuodessa.

Talousvaikutuksia selvitettiin sekä rakentamisen että tuotannon ajalta erikseen. Rakentamisen vaikutus kansantalouteen olisi tilapäinen, kun taas sen myötä syntyvät tehtaat toisivat mukanaan rakenteellisen muutoksen kansantalouteen. Molemmissa tapauksissa mallinnuksen lähtötiedot perustuvat vuoden 2022 hintatasoon ja kustannuksiin.

Rakentamisinvestoinnit luovat työtä yli 9 100 henkilötyövuotta

Molempien akkumateriaalitehtaiden rakentamisen vaatimat investoinnit ovat yhteensä noin miljardi euroa. Varsinaisten tehdasinvestointien lisäksi hankkeet synnyttävät investointeja rakentamisprojektin arvoketjuissa noin 150 miljoonan euron arvosta.

Kaikki rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat uusia vaikutuksia.

TEHTAIDEN RAKENTAMISEN TALOUSVAIKUTUKSET

Toiminnan aikana syntyy uusia verotuloja noin 214 miljoonaa euroa vuosittain

Akkumateriaalitehtaiden vaikutukset Suomen talouteen ovat pitkäaikaisia. Vaikutukset näkyvät kansantalouden tasolla bruttokansantuotteen kasvuna, joka arvioidaan 495 miljoonaksi euroksi. Toiminnasta seuraavat uudet vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea palveluiden ja teollisuuden aloille, jotka kattavat noin 77 prosenttia uusista työllisyysvaikutusta.

Toiminnan aikaisten talousvaikutusten tarkastelun pohjaksi otettiin vakiintunut toiminta vuositasolla.

TEHTAIDEN TOIMINNASTA SYNTYVÄT UUDET TALOUSVAIKUTUKSET VUODESSA

Tehtaat palvelevat hiilineutraalin liikenteen kehittämistä

Suomen Malmijalostuksen akkuliiketoiminnan johtaja Vesa Koivisto pitää tärkeänä sitä, että kotimaisten mineraalien arvoa nostetaan jalostamalla niitä akkumateriaaleiksi. Uuden teollisen toiminnan kautta syntyy vaikutuksia, jotka ulottuvat kaikille yhteiskunnan toimialoille.

”Kymenlaakson tehdashankkeet toteuttavat Suomen Malmijalostuksen strategiaa konkreettisesti. Tavoitteenamme on tuoda hankekumppaneiden kanssa Euroopan markkinalle matalan hiilijalanjäljen akkumateriaaleja, jotka auttavat litiumioniakkujen ja sähköautojen valmistajia kehittämään Eurooppaan hiilineutraalia liikennettä. Samalla akkumateriaalitehtaat tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden luoda uutta, nykyaikaista teollista toimintaa, joka tuo työtä, kasvattaa osaamista ja synnyttää verotuloja yhteiskunnalle”, sanoo Koivisto.

Koiviston mukaan samalle alueelle suunnitellut pCAM- ja CAM-tehtaat tuovat toteutuessaan hyötyjä molemmille hankkeille. Haminan pCAM-tehtaan prekursorikatodiaktiivimateriaalin jalostusastetta voitaisiin nostaa Suomessa hyödyntämällä sitä Kotkan CAM-tehtaalla. Läheltä hankittu materiaaliraaka-aine auttaisi myös leikkaamaan CAM-tehtaan katodiaktiivimateriaalin hiilijalanjälkeä.
 

Lisätietoa medialle:

Akkuarvoketjun johtaja Vesa Koivisto, Suomen Malmijalostus Oy
etunimi.sukunimi(at)mineralsgroup.fi
p. 050 453 6322

Lisätietoa arvioinnista:

Tutustu tästä arviointiraporttiin

Tekstissä käytetyt avaintermit:

Kerrannaisvaikutukset – tuotannossa ja kulutuksessa näkyvät vaikutukset, jotka syntyvät uusien hankkeiden aikaan saamasta tavaroiden, palveluiden ja raaka-aineiden kysynnän kasvusta.
Henkilötyövuosi – kokoaikaisen henkilön vuoden työpanos.
Verotulot – taloudellisesta toimeliaisuudesta yhteiskunnalle syntyvät verot, kuten tuote- ja tuotantoverot sekä kunnallis-, arvonlisä-, yhteisö-, kiinteistö- ja tulovero.
Prekursorimateriaali – litiumioniakun katodiaktiivimateriaalin esiaste. Englanniksi precursor cathode active material, pCAM.
Katodiaktiivimateriaali – jauhemainen lopputuote, jota käytetään kennotehtaissa akkukennon arvokkaimman osan, katodin, valmistukseen. Englanniksi cathode active material, CAM.

Suomen Malmijalostus Oy:n perustehtävänä on maksimoida suomalaisten mineraalien arvo vastuullisesti. Huolehdimme valtion kaivosomistuksista ja tähtäämme kotimaisen litiumioniakkujen arvoketjun kehittämiseen. Työmme kautta olemme osaltamme viemässä Eurooppaa kohti sähköistä liikkumista ja kestävämpää tulevaisuutta. www.mineralsgroup.fi