Oikeustapauskilpailu muutti opiskelijoiden käsityksiä kaivosalan vastuullisuudesta

Podcastimme uusimmassa jaksossa syvennytään kaivosteollisuuden juridisiin ja yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin opiskelijanäkökulmasta. Keskustelussa tarkastellaan kansainvälistä oikeustapauskilpailua, jossa puitiin kuvitteellista harvinaisten maametallien esiintymää ja siihen liittyviä kiistanalaisia kysymyksiä. 

Vieraina jaksossa ovat Lapin yliopiston viidennen vuoden oikeustieteen opiskelijat Pirkko Viljakainen ja Ranja Räsänen. Kumpikin on löytänyt tiensä oikeustieteiden pariin vahvan yhteiskunnallisen kiinnostuksen ohjaamana.

Maailman suurin oikeustapauskilpailu käsitteli kaivosalan teemoja

Oikeustapauskilpailut ovat nykypäivänä olennainen osa oikeustieteen opintoja. Viljakainen ja Räsänen osallistuivat Washingtonissa järjestettävään Philip C. Jessup -kilpailuun, joka on maailman suurin kansainvälisen oikeuden oikeustapauskilpailu. Kilpailussa käydään simuloitua oikeudenkäyntiä kuvitteellisesta tapauksesta.

Tällä kertaa kilpailun teema linkittyi vahvasti kaivosteollisuuteen, ja kaivosalan yritykset olivatkin mukana sponsoroimassa kilpailua. Kuvitteellisessa oikeustapauksessa valtio oli löytänyt luonnosta harvinaisia maametalleja alueelta, joka oli merkittävä alkuperäiskansoille. Tapauksessa punnittiin valtion taloudellisia intressejä suhteessa alkuperäiskansojen oikeuksiin.

Alkuperäiskansojen oikeudet ja FPIC-periaate keskiössä

Juridisesti yksi kilpailun ydinongelmista koski FPIC-periaatetta (Free, Prior and Informed Consent) eli vapaata, etukäteen annettua ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta. Viljakainen kertoo, että kyseessä on prosessi, joka valtioiden on käytävä läpi säilyttääkseen alkuperäiskansojen suostumuksen alueella tapahtuvalle toiminnalle. Tiedon esimerkiksi suunnitellusta kaivoshankkeesta täytyy saavuttaa alkuperäiskansat etukäteen ymmärrettävässä muodossa, ja suostumuksen on oltava täysin vapaaehtoinen.

Alkuperäiskansojen oikeuksien lisäksi tapauksessa ratkottiin Räsäsen mukaan prosessuaalisia kysymyksiä, valtioiden välistä rikosoikeudellista yhteistyötä sekä valtion koskemattomuutta tilanteissa, joissa toiminta aiheuttaa onnettomuuden tai tapaturman toisen valtion alueella.

Mielikuvat kaivosteollisuudesta päivittyivät

Vaativa kilpailu opetti opiskelijoille substanssiosaamisen ja tiedonhaun lisäksi esiintymis- ja kirjoitustaitoja, paineensietokykyä sekä kansainvälisessä ympäristössä toimimista. Samalla se avarsi näkökulmia kaivosteollisuudesta.

”Ennakko-oletus oli vähän negatiivisempi. Matkan aikana, kun oli yhteydessä sponsoreihin ja kävi niitä verkkosivuja läpi, huomasi, että tällainen vastuullinen toiminta todella kiinnostaa kaivosyhtiöitä. Kyllä se siinä sen aikana muuttui positiivisempaan suuntaan, kun pääsi perehtymään aiheeseen lisää", Räsänen toteaa.

Viljakainen lisää, että kilpailun myötä kirkastui myös se, kuinka vahvasti kaivosteollisuus kytkeytyy kansalliseen turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Mediassa uutiskynnyksen ylittävät usein alan poikkeustapaukset ja ongelmat, mikä voi vääristää kokonaiskuvaa.

Nuoret kaipaavat läpinäkyvyyttä ja vastuullisuustekoja

Viljakaisen ja Räsäsen viesti on selvä: vastuullisuus on teema, joka kiinnostaa nuoria tällä hetkellä valtavasti. Alan tulisi tuoda esiin vastuullisuustekojaan nykyistä rohkeammin.

”Pitäisi käyttää nuorten kanavia informoimiseen, missä nuoret tänä päivänä liikkuvatkaan sosiaalisessa mediassa”, Viljakainen vinkkaa.

Räsänen painottaa lisäksi läpinäkyvyyden merkitystä: ”Uskon, että läpinäkyvyyden korostaminen toiminnassa on sellaista, mikä voisi osaltaan parantaa mielikuvaa kaivosteollisuudesta nuorten keskuudessa”, Räsänen summaa.

 

Podcast-sarjamme Mineraalit ja miljardit seitsemäs jakso on otsikoltaan Lapin yliopistosta Washingtoniin – oikeustapauskilpailun kulisseissa. Kuuntele jakso FMG:n YouTube-kanavalta!

Mitä mieltä olet jaksosta? Otamme mielellämme vastaan palautetta ja ideoita tulevien jaksojen aiheista ja vieraista.