Sähköautoistuminen on tärkeää ilmastotavoitteiden kannalta
Autokannan uudistuminen Euroopassa on jo hyvässä vauhdissa, ja se edellyttää akkuteollisuuden kehittymistä.
26. toukokuu 2021
Sähköautoistuminen lähti viime vuonna Euroopassa hyvään kasvuun, ja kasvutrendi on jatkunut myös vuoden 2021 alkupuolella. Edellisvuoden ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna tämän vuoden kasvuluvut vastaavalta ajanjaksolta olivat lähes kaksi ja puoli kertaa suuremmat. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan sähköautojen myynnin kehittyminen on ollut rohkaisevaa, mutta maailmanlaajuiset ilmasto- ja energiatavoitteet edellyttävät vieläkin nopeampaa markkinakehitystä.
Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietasen mukaan akkuteollisuudella on tärkeä rooli tieliikenteen sähköistämisessä. Alalla tehtävän kehitystyön vaikutukset ulottuvat kuitenkin liikennettäkin laajemmalle.
”Eurooppalainen akkuteollisuus kehittyy nyt nopeasti nimenomaan sähköautoistumisen ansiosta. Teknisesti tämä tarkoittaa entistä lyhyempiä latausaikoja, korkeampaa energiatehokkuutta sekä akkujen käyttöiän kasvattamista. Autoliikenteen sähköistämisen ohella tämä työ tukee siirtymistä puhtaan energian käyttöön akkujen avulla”, sanoo Hietanen.
Euroopassa uudistetaan parhaillaan myös akkuja koskevaa lainsäädäntöä. Todennäköisesti tuleva sääntely asettaa vaatimuksia mm. raaka-aineiden vastuulliselle hankinnalle, materiaalikohtaiselle talteenotolle, kierrätykselle sekä kierrätysmateriaalin hyödyntämiselle tuotannossa.
Sähköauton elinkaaren aikaisten CO2-päästöjen odotetaan pienenevän edelleen
Akkutuotannolle tärkeitä mineraaleja ovat nikkeli, koboltti, litium, mangaani ja grafiitti. Harvinaisia maametalleja puolestaan tarvitaan kestomagneetteihin, joita käytetään sähköautojen moottoreissa.
Mineraalien kaivostuotannon CO2-päästöjen leikkaamiseksi tehdään jatkuvaa työtä esimerkiksi Suomessa. Tämäkin tukee autojen elinkaaripäästöjen vähentämistä.
”Sähköautojen keskimääräiset elinkaaren aikaiset CO2-päästöt ovat lähes kaikkialla maailmassa pienemmät kuin polttomoottoriautojen. Meillä Euroopassa sähköautojen CO2-päästöt ovat pienimmät niissä maissa, joissa hiilivoimaa ei juuri käytetä. Jatkossa kierrätysmateriaalin hyödyntäminen laskee akkujen ja sitä kautta sähköautojen hiilijalanjälkeä edelleen”, sanoo akkutoimialan johtaja Vesa Koivisto Suomen Malmijalostuksesta.
Euroopassa hiilellä tuotetun sähkön käytön odotetaan vähenevän merkittävästi tällä vuosikymmenellä, mikä leikkaa entisestään täällä käytettävien sähköautojen CO2-päästöjä. Jo nyt täyssähköauton elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat tavanomaiseen polttomoottoriautoon verrattuna IEA:n mukaan Euroopassa 45–55 prosenttia alhaisemmat.
Sähköistäminen ulottuu koko tieliikenteeseen
Sähköauton lataaminen on ollut monelle kuluttajalle hankala kysymys, mutta asiat ovat muuttumassa vauhdilla. Euroopassa tämä näkyy nyt ennen muuta saatavilla olevien sähköautomallien määrässä sekä latausverkoston kehittymisessä. BloombergNEFin äskettäin tuottaman tutkimuksen mukaan sähkökäyttöisistä henkilö- ja pakettiautoista saadaan myös edullisempia kuin fossiilisella polttoaineella kulkevista autoista vuoteen 2027 mennessä.
Tieliikenne kehittyy muullakin tapaa. Henkilöautojen ohella kaksi- ja kolmipyöräiset ajoneuvot ovat lähteneet sähköistymään nopeasti erityisesti Aasiassa. Bussiliikenteessä muutos on toistaiseksi keskittynyt kaupunkien sisäiseen liikenteeseen.
Rekkaliikenteen sähköistyminen on kuitenkin vasta alkutekijöissä. Esimerkiksi Euroopassa tarvitaan lisää nykyistä autokantaa korvaavia sähkörekkoja sekä rekkakäyttöön sopivaa latausinfraa.
Lisätietoa:
International Energy Agency (IEA): Global EV Outlook 2021
Suomen Malmijalostus Oy:n perustehtävänä on maksimoida suomalaisten mineraalien arvo vastuullisesti. Huolehdimme valtion kaivosomistuksista ja tähtäämme kotimaisen litiumioniakkujen arvoketjun kehittämiseen. Tämän ohella teemme kaivos- ja akkualaan liittyvää pitkän tähtäimen teknologiakehitystä. Työmme kautta olemme osaltamme viemässä Eurooppaa kohti sähköistä liikkumista ja kestävämpää tulevaisuutta. www.mineralsgroup.fi