Sotkamo on kaivoskuntien kärkeä: Kaivokset vauhdittavat työllisyyttä ja taloutta

Toisessa podcast-jaksossamme keskusteltiin kaivostoiminnasta Sotkamon kunnan näkökulmasta. Keskustelussa tarkastellaan kaivostoiminnan vaikutuksia alueen talouteen ja työllisyyteen sekä pohditaan kaivosten ympäristövaikutuksia, paikallista hyväksyttävyyttä ja rinnakkaiseloa muiden elinkeinojen kanssa.

FMG:n toimitusjohtaja Matti Hietasen vieraana on Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen.

Kaivosteollisuus näkyy kunnan infrastruktuurissa ja työllisyydessä

Sotkamon alueella toimii peräti kolme kaivosta: Terrafame, Sotkamo Silver ja Mondo Mineralsin talkkikaivos. Kaivostoiminta näkyy konkreettisesti noin 10 000 asukkaan kunnan arjessa ja infrastruktuurissa: uusia kevyen liikenteen väyliä on rakennettu ja uusia kerrostaloja on noussut vastaamaan kaivostyöntekijöiden asuntotarpeita.

Kaivokset ovat vaikuttaneet myös merkittävästi alueen työllisyyteen. Vuosina 2015–2023 Sotkamon työpaikkojen määrä kasvoi 24 prosenttia, mikä oli viidenneksi paras sijoitus koko Suomessa.

”Jos suoria työpaikkoja ja alihankkijoiden työpaikkoja mitataan, meillä on vähän vajaa 5 000 työpaikkaa Sotkamossa, ja niistä kaivoksiin suoraan liittyviä on noin 2 500. Sotkamon työpaikkaomavaraisuus on 110 prosenttia”, taustoittaa Mika Kilpeläinen.

Esimerkiksi Terrafame työllistää noin 900 työntekijää, joista 80 prosenttia asuu Kainuussa ja reilu viidennes on sotkamolaisia. Osaavan työvoiman saatavuus taataan ylläpitämällä laadukkaita peruspalveluita sekä käymällä tiivistä vuoropuhelua alueen kaivosyhtiöiden ja oppilaitosten kanssa.

Kaivosveron uudistus puhuttaa paikallisia

Kaivosten taloudellinen merkitys kunnalle on suuri myös verotulojen muodossa. Sotkamon kunnalle kertyy vuonna 2026 noin 32 miljoonaa euroa veroja, joista kaivosveron osuus on noin 5 miljoonaa. Kaivosveron lisäksi kaivokset tuovat muita verotuloja esimerkiksi kiinteistöverojen ja ansiotulojen muodossa.

Viimeaikainen kaivosveron tuntuva korotus ja valtion päätös ottaa kaivosverosta 70 prosenttia ovat kuitenkin herättäneet alueella huolta. Kunnan osuuden putoaminen 30 prosenttiin ja hyötyjen valuminen muualle ovat herättäneet keskustelua kunnissa.

Kilpeläinen muistuttaa, että verotuksen kiristymisellä voi pahimmillaan olla negatiivisia vaikutuksia kaivosten elinkaareen. Kiristys voi arvioiden mukaan lyhentää kaivosten elinkaarta jopa 4–8 vuodella.

”Kyllä tuossa aika hyvin käy se vanha sanonta, että lypsävää lehmää ei kannata lahdata. Pidempi toiminta-aika tuo kuitenkin sen isomman hyödyn ja hyvän sitten ihan millä tahansa mittarilla katsottuna”, Kilpeläinen toteaa.

Ympäristö, matkailu ja kaivosteollisuus saumattomassa yhteiselossa

Sotkamossa on kaivosteollisuuden lisäksi Vuokatti, joka on yksi Suomen merkittävimmistä matkailukeskuksista. Elinkeinojen rinnakkaiselo onnistuu, kun viestintä on avointa ja faktoihin perustuvaa.

Ympäristön huomioiminen on tärkeää molemmille toimialoille. Kilpeläisen mukaan esimerkiksi paikallisten vesistöjen tila on nykyään jopa parempi kuin 1970-luvulla. Kunta tekee tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, ja asukkaiden näkemyksiä ympäristökysymyksistä kuullaan aktiivisesti muun muassa paikallisten aluetyöryhmien avulla.

”Mitä lähempää asioita päästään tarkastelemaan, sitä järkevämmin asiaan osataan suhtautua. Ympäristökysymyksissä on tärkeää, että on oikeat tiedot ja asiantuntijat saatavilla, kun päätöksiä tehdään”, Kilpeläinen huomauttaa.

Kaivosteollisuuden hyödyt tunnistetaan paikallisesti

Paikallistasolla kaivosteollisuuden maine on Sotkamossa hyvä, sillä alan merkitys niin Kainuulle kuin koko Suomelle ymmärretään. Valtakunnallisesti mielikuvat kaipaavat kuitenkin päivitystä.

Koko alan mainetta voitaisiin parantaa Kilpeläisen mukaan valtakunnallisesti lisäämällä rohkeasti tietoisuutta sen yhteiskunnallisesta merkityksestä ja tärkeistä lopputuotteista sekä oikomalla alaan liitettyjä vanhentuneita käsityksiä työnkuvasta.

”Pitäisi uskaltaa rohkeasti kertoa, mitä kaivosala oikeasti tänä päivänä on. Meillä on helposti se vanha mielikuva Lumikista ja seitsemästä kääpiöstä, että hakku olalla mennään töihin ja naama noessa tullaan illalla pois. Tänä päivänä se on kaikkea muuta”, Kilpeläinen summaa.

 

Podcast-sarjamme Mineraalit ja miljardit toinen jakso on otsikoltaan Sotkamo – Suomen johtava kaivoskunta? Kuuntele jakso FMG:n YouTube-kanavalta!

Mitä mieltä olet jaksosta? Otamme mielellämme vastaan palautetta ja ideoita tulevien jaksojen aiheista ja vieraista.