Skip to main content

Tutkimus: Kymenlaaksolaiset toivottavat akkumateriaalitehtaat tervetulleiksi

Selkeä enemmistö Kymenlaakson asukkaista suhtautuu myönteisesti Kotkaan ja Haminaan suunniteltuihin akkumateriaalitehtaisiin, kertoo Taloustutkimuksella teettämämme kysely.

Julkaistu

11. huhtikuu 2022

Suomen Malmijalostus valmistelee yhdessä kumppaniyritystensä kanssa akkumateriaalitehtaita Kotkaan ja Haminaan. Toteutuessaan tehtaat toisivat Kymenlaaksoon ja Suomeen merkittävää taloudellista hyvinvointia parantamalla työllisyyttä ja nostamalla suomalaisen kaivosraaka-aineen jalostusastetta. Tehtaat edistäisivät myös liikenteen sähköistymistä kasvattamalla akkumateriaalien tarjontaa.

Haminan tehtaassa tullaan valmistamaan prekursoria, joka on katodiaktiivimateriaalin esiaste. Prekursorin raaka-aineita ovat mm. nikkeli- ja kobolttisulfaatti, joita tuotetaan jo Terrafamella Sotkamossa. Kotkan tehdas puolestaan tulee jatkojalostamaan prekursoria katodiaktiivimateriaaliksi, jota käytetään kennotehtaissa akkukennon arvokkaimman osan, katodin, valmistukseen.

Haminan tehdashanke tunnetaan hyvin, Kotkan hanke vähemmän tunnettu

Valmistelun edetessä Suomen Malmijalostus halusi kuulla kymenlaaksolaisten ajatuksia tehtaista. Kyselyn perusteella 95 % seudun asukkaista ajattelee, että Euroopan tulisi kasvattaa omavaraisuuttaan akkujen ja akkumateriaalien tuotannossa. Jopa 94 % katsoi, että Kotkaan ja Haminaan sijoittuvat akkumateriaalitehtaat vahvistaisivat Kymenlaakson taloutta ja työllisyyttä.

Yli yhdeksän kymmenestä vastaajasta, 93 %, oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että akkumateriaalien valmistaminen Suomessa on hyvä asia. Kolme neljästä vastaajasta tiesi, että Haminaan suunnitellaan akkumateriaalitehdasta, mutta vain hieman yli puolet tiesi, että myös Kotkaan suunnitellaan akkumateriaalitehdasta. Tehtaat ovat keskenään erilaisia.

”Kysely vahvisti meidän omia havaintojamme siitä, että Kymenlaakson asukkaat näkevät hankkeet myönteisessä valossa. Olimme kuitenkin hieman yllättyneitä siitä, että Haminan ja Kotkan tehdashankkeiden tunnettuudessa oli selkeä ero. Kannattaa huomata, että Kymenlaaksoon on tosiaan tulossa kaksi nykyaikaista akkuarvoketjun tehdasta. Toteutuessaan hankkeet ovat huomattava piristysruiske aluetaloudelle ja molempien kaupunkien hyvinvoinnille”, sanoo Suomen Malmijalostuksen akkutoimialasta vastaava johtaja Vesa Koivisto.

Akkuja ja akkumateriaaleja tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen

Kiertotalouteen perustuva, kestävä akkuarvoketju on yksi lähiaikojen tärkeimmistä keinoista leikata liikenteestä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Akkutuotannon myötä autoteollisuus voi siirtyä polttomoottoreista kohti sähköautoja, mikä auttaa vähentämään liikenteen päästöjä. Tutkimustulosten pohjalta akkutuotannon merkitystä liikenteen sähköistymiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ei silti tunneta vielä riittävän hyvin.

Kyselyn perusteella kymenlaaksolaiset olivat kiinnostuneita saamaan lisätietoja etenkin tuotannon ympäristövaikutuksista, tehtaiden omistusasioista, työpaikoista ja vaikutuksista lähiasutukseen.

”Tehtaat tullaan rakentamaan hyödyntämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnanharjoittajiksi tulee kaksi suomalaista osakeyhtiötä, jotka palkkaavat myös henkilöstön ja vastaavat käytännössä tehtaiden toiminnasta. Ennen toiminnan aloittamista laitoksille haetaan ympäristöluvat, joiden rajoja toiminnanharjoittajien tulee noudattaa tarkasti”, Koivisto kertoo.

Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna 18–79-vuotiaille Kymenlaakson asukkaille maaliskuussa 2022. Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan tutkimukseen vastasi 303 henkilöä, joista 51 prosenttia oli naisia ja 49 prosenttia miehiä.

 

Lisätietoa tutkimustuloksista:
Katso tästä tutkimuksen yhteenveto

Julkaistu

11. huhtikuu 2022