Luontovaikutusten minimointi, toiminnan kannattavuus ja akkuarvoketjun kehittäminen sidosryhmäodotusten kärjessä

Suomen Malmijalostus Oy:n sidosryhmätutkimukseen vastanneet odottavat yhtiön toimivan pitkäjänteisenä kaivos- ja akkualan omistajana sekä osallistuvan eurooppalaisen akkuarvoketjun rakentamiseen. Yhtiön toivotaan myös edistävän alan yhteiskunnallista keskustelua, jonka avulla voidaan vaikuttaa toiminnan hyväksyttävyyteen.

Strategisten lähtökohtien ohella tutkimuksessa kartoitettiin Suomen Malmijalostuksen ja sen sijoitusportfoliossa olevien yhtiöiden toiminnan merkittävimpiä ympäristö-, talous- ja sosiaalisia tekijöitä. Kärkeen nousi odotus siitä, että yhtiöt minimoivat vaikutukset ilmaan, vesistöihin, maaperään sekä luonnon monimuotoisuuteen. Heti toisena yhtiöiden odotetaan rakentavan strategioita, jotka mahdollistavat kannattavan liiketoiminnan. Kolmantena esille tuotiin kiertotalouden edistäminen.

Sidosryhmien painotuksia kysyttiin myös yhtiöiden hallintotapojen näkökulmasta. Vastaajat pitivät kaikkein tärkeimpinä seikkoina sitä, että riskienhallinta kattaa vastuullisuusnäkökulmat ja yhtiöiden kannattavuudesta huolehditaan.

”Kokonaisuutena tulokset viitoittavat sekä meitä että meidän portfolioyhtiöitämme kiinnittämään erityistä huomiota luontovaikutusten minimointiin ja taloudellisiin menestymismahdollisuuksiin. Ponnisteluissa akkuarvoketjun vahvistamiseksi Suomen Malmijalostuksen odotetaan rakentavan kansanvälisiä suhteita investointien saamiseksi Suomeen. Osana tätä työtä meidän on tarkasteltava laajasti potentiaalisten yhteistyökumppaneiden osaamista”, toteaa toimitusjohtaja Matti Hietanen.

Mineraalien jäljitettävyys on nouseva aihe kaivos- ja akkualan keskustelussa. Tutkimuksella tunnusteltiin vastaajien näkemyksiä siitä, olisiko jäljitettävyydestä mahdollista kehittää Suomelle kilpailukeino.

Tuloksista on nähtävissä, että jäljitettävyys aiheena on tunnistettu, joskaan se ei vielä nouse tärkeimpien asioiden joukkoon. Alalla tai alaa lähellä toimivat suhtautuivat jäljitettävyyteen kilpailukeinona lähinnä varovaisen myönteisesti. Suomelle kaivosmaana mineraalien jäljitettävyys voisi olla mahdollisuus, mikäli EU jossain vaiheessa lähtisi ajamaan jäljitettävyysvaatimusta. Silloinkin jäljitettävyyden standardisoinnin kehittämisessä tulisi primäärivirtojen lisäksi ottaa huomioon kierrätysmateriaalin jäljitettävyys.

Suomen Malmijalostuksen sidosryhmätutkimus tehtiin elo–syyskuussa 2019, ja se koostui sähköisestä kyselystä sekä kyselyä täydentävistä haastatteluista. Sähköiseen kyselyyn saatiin lähes 170 vastausta. Kysely koostui monivalintavaihtoehdoista sekä mahdollisuudesta nostaa itse esille muita vaihtoehtoja. Valmiit vaihtoehdot tuotiin eri vastaajien näkyville eri järjestyksessä. Kyselyä täydentäviin haastatteluihin poimittiin 11 henkilöä eri sidosryhmistä ja haastatteluissa seurattiin samoja teemoja kuin sähköisessä kyselyssä. 
 

Lisätietoa: 
Tiivistelmä kyselyn tuloksista (pdf)