29/04/2020

Mineraalien jäljitettävyys tarjoaa mahdollisuuksia kehittää teollisuuden vastuullisuutta

Suomen Malmijalostus osallistuu mineraalien jäljitettävyyden kehittämiseen ja teollistamiseen useissa yhteistyöprojekteissa seuraavan viiden vuoden aikana.

MINERAALIEN alkuperän selvittäminen herättää maailmanlaajuista kiinnostusta samalla, kun niiden kysyntä kasvaa mm. liikenteen sähköistymisen ja uusiutuvan energian tuotannossa tarvittavien ratkaisujen myötä. Alkuperätiedon avulla voidaan varmistaa mineraalien vastuullinen tuotanto ja lisätä kierrätyksen kautta saatavien metallien käyttöä.

Painetta jäljitettävyyden kehittämiseen tulee Suomen Malmijalostus Oy:n teknologiajohtaja Jani Kiurun mukaan ennen muuta kahdesta suunnasta.

”Ensinnäkin sähköautovalmistajat ovat nyt kiinnostuneita akkumineraalien alkuperästä. Toiseksi poliittiset päättäjät asettavat mm. Green Dealissa eli EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa odotuksia sille, että Euroopassa käytettäisiin vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita.”

Akkuarvoketjussa mineraalien jäljitettävyydestä arvioidaan syntyvän kilpailuetua. Jos arvoketjun alkupäässä oleva kaivosyhtiö pystyy osoittamaan, että sen metallit on tuotettu sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävästi, sillä on periaatteessa mahdollisuus nousta muita halutummaksi materiaalitoimittajaksi.

Kohti teollista ratkaisua

Suomen Malmijalostuksen jäljitettävyyden kehittämiseen keskittyvä projektiportfolio ulottuu vuosille 2020–2024, ja siihen sisältyy paljon yhteistyötä Suomen ja EU:n tasoilla. Nyt käynnistynyt Business Finlandin rahoittama BATTRACE-projekti kokoaa yhteistyöhön Suomessa toimivia tutkimuslaitoksia ja yrityksiä.

Jani Kiurun mukaan BATTRACEssa tavoitteena on selvittää, millaisia aloitteita jäljitettävyyden kehittämiseksi on jo tehty ja suunnitteilla, mihin asiassa kannattaa keskittyä ja ketkä ovat edistyksellisimpiä toimijoita, joiden kanssa työtä on hyvä viedä eteenpäin. Sen jälkeen jatkovaiheissa rakennetaan liiketoimintamalli ja pilotoidaan suunniteltua lähestymistapaa.

Euroopan tasoisena yhteistyönä tehtävä teollinen käyttöönottovaihe osuu suunnitelman mukaan vuosille 2023–2024. Teollisessa käyttöönotossa olennaisessa osassa on tällä hetkellä valmistelussa oleva yhteiseurooppalainen IPCEI-projekti (Important Projects of Common European Interest), jonka valmisteluvaiheessa Suomen Malmijalostus on myös mukana.

”Jäljitettävyys haastaa kaivos- ja akkuteollisuuden toimimaan yhä vastuullisemmin, sillä se lisää läpinäkyvyyttä. Ja jos kuluttajatuotteen ostotilanteessa tarjolla olisi todennettua tietoa tuotteen valmistukseen käytettyjen mineraalien vastuullisuudesta, kuluttajia voitaisiin ohjata tekemään kestäviä valintoja”, pohtii Kiuru.

Laaja kiinnostus on vain hyvästä

Akuissa hyödynnettävien metallien jäljitettävyys kiinnostaa monia toimijoita. Pohjois-Euroopassa aktiivisia ovat olleet Suomi ja Ruotsi. Yritysmaailmassa puolestaan on jo pilotoitu lohkoketjuteknologiaa mm. kierrätetyn koboltin alkuperän jäljittämiseksi.

”Tietokantapohjaista lohkoketjuteknologiaa on hyödynnetty pilotointihankkeissa tähän mennessä alkuaineiden jäljittämiseen. Me haluamme kuitenkin laajentaa näkökulmaa. Mineraaleja koskevaan tietoon voitaisiin liittää esimerkiksi hiilijalanjälkeen ja sosiaalisiin vaikutuksiin liittyvää tietoa ja lisätä näin toiminnan läpinäkyvyyttä”, kertoo Kiuru.