Kaivos- ja akkuteollisuus teknologisen murroksen keskellä

Neljännessä podcast-jaksossamme syvennytään siihen, miten uudet teknologiat, tutkimus ja koulutus vaikuttavat kaivos- ja akkuteollisuuteen, ja millaisia mahdollisuuksia ne luovat Suomen talouskasvulle. Jaksossa pohditaan eritoten tekoälyn ja kvanttilaskennan vaikutuksia teollisuuteen sekä sitä, miten alan osaajatarve varmistetaan tulevaisuudessa.

FMG:n toimitusjohtajan Matti Hietasen vieraana on tieteen ja teknologian monitoimimies Antti Vasara. Hän toimii muun muassa useiden kasvuyritysten hallituksissa, Euroopan innovaationeuvostossa, ulkoministeriön teknologialähettiläänä sekä Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajana.

Tekoäly ja kvanttilaskenta mullistavat teollisuuden prosesseja ja tuottavuutta

Elämme merkittävää teknologista murrosaikaa. Vasara kuvaa nykyisiä tekoälytyökaluja ”todennäköisyyskoneiksi”, jotka vaativat toimiakseen suuren määrän laskentatehoa ja energiaa. Tekoälyn rinnalla kvanttilaskenta kehittyy vauhdilla ja mahdollistaa moninkertaisen laskentatehon käsittelemällä useita muuttujia samanaikaisesti.

Nämä teknologiat vaikuttavat Vasaran mukaan suoraan myös kaivos- ja akkualaan: fyysiset tekoälytyökalut, kuten robotiikka, voivat parantaa työturvallisuutta siirtämällä vaarallisimmat työvaiheet koneille. Lisäksi tekoäly optimoi prosessidataa ja uusi sensoriteknologia voi auttaa malminetsinnässä.

Vaikka nopeaan kehitykseen liittyy myös huolia ihmistyövoiman korvaamisesta, Vasara korostaa, että ihmisiä tarvitaan edelleen tuotosten tarkistamiseen ja käyttötarkoitusten arviointiin.

”Tekoälyn avulla pystytään siirtämään rutiinityötä pois. Ei tekoäly vie työpaikkaa, vaan sen vie toinen ihminen, joka on parempi hyödyntämään uusia työkaluja”, Vasara summaa.

Kriittisten raaka-aineiden tarve korostaa kriisinkestävien arvoketjujen rakentamista

Teknologian nopea kehitys ja kiristynyt geopoliittinen tilanne muuttavat suhtautumistamme raaka-aineisiin. Pitkään Euroopassa vallalla ollut ajatus siitä, että mineraalit ja komponentit saadaan aina muualta, on tullut tiensä päähän. Esimerkiksi datakeskusten ja kvanttitietokoneiden rakentaminen vaatii kriittisiä materiaaleja, kuten alumiinia. Geopoliittisen tilanteen kiristyessä maat joutuvat nyt aktiivisesti varmistamaan raaka-aineidensa alkuperän ja rakentamaan kriisinkestäviä arvoketjuja.

Myös akkuteollisuudessa on herätty kilpailuasetelmaan. Kiinan valtava etumatka niin tuotantoskaalassa kuin tutkimuksessa pakottaa Euroopan ja Suomen innovoimaan. Vasaran mukaan pelkkä kiinnikurominen vaatisi mittavia investointeja, joten ratkaisu piilee uusien kulmien ja mahdollisten uusien akkukemioiden löytämisessä.

Osaajia alalle tiiviillä oppilaitosyhteistyöllä ja alan tunnettuuden kasvattamisella

Koulutuksella on kriittinen rooli teknologisen murroksen ja vihreän siirtymän läpiviemisessä. Helsingin yliopisto on alan merkittävä veturi, sillä se kouluttaa noin puolet Suomen geologeista ja lähes kaikki geofyysikot. Vaikka näiden alojen hakijamäärät ovat kasvussa, kaivos- ja akkualan uramahdollisuuksia ei vielä täysin tunnisteta. Vasara peräänkuuluttaa teollisuudelta aktiivisempaa otetta alan nykyluonteen ja merkityksen sanoittamisessa tulevaisuuden osaajille.

”Ei tämä ole enää ala, jossa joku äijä on kypärä päässä ja hakku kädessä siellä töissä. Työn laatu on muuttunut”, Vasara painottaa ja muistuttaa, että omien mineraalivarantojen merkitystä ja kestävää hyödyntämistä tulisi tuoda myös aktiivisesti esiin.

Käytännön ratkaisuna hän ehdottaa yliopistojen ja yritysten yhteistyön tiivistämistä, kuten harjoittelupaikkojen ja opinnäytetöiden aktiivista tarjoamista sekä opetuksen tukemista lahjoitusprofessuureilla.

Vakaa yhteiskunta on Suomen kilpailuvaltti

Kaivos- ja akkuteollisuuden ympärillä käytävässä keskustelussa painottuvat nykyään vahvasti turvallisuus, geopolitiikka ja vihreä siirtymä. Mineraalien kasvava tarve vauhdittaa alaa, mutta samalla korostuu vaatimus tuotannon tiukasta kestävyydestä planeetan kantokyky huomioiden. Resilienssi- ja turvallisuusnäkökulmat saavat valtiot ja yritykset miettimään tarkkaan, mistä maista raaka-aineita hankitaan. Tässä murroksessa Suomella on mahdollisuuksia talouskasvuun.

”Suomessa on toimivat yhteiskuntarakenteet ja vakaa poliittinen järjestelmä. Me näyttäydymme erittäin hyvänä kumppanina monelle maalle”, Vasara summaa.

Podcast-sarjamme Mineraalit ja miljardit neljäs jakso on otsikoltaan Teknologia muuttaa teollisuutta – tekoäly, osaaminen ja Suomen kasvun mahdollisuudet. Kuuntele jakso FMG:n YouTube-kanavalta.

Mitä mieltä olet jaksosta? Otamme mielellämme vastaan palautetta ja ideoita tulevien jaksojen aiheista ja vieraista.