Kallioperän kansallisaarteesta vauhtia Suomen talouskasvuun
Kansanedustaja Joona Räsänen korostaa Suomen vastuuta raaka-aineiden tuotannossa sekä tarvetta vahvistaa investointien ja korkeamman jalostusarvon tuotannon edellytyksiä.
12. marraskuu 2026
SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen näkee, että talouskasvun ja työllisyyden vahvistaminen ovat seuraavan hallituksen keskeisimpiä tehtäviä. Yhteiskunnan sähköistyessä kaivos- ja mineraaliteollisuudella on paljon potentiaalia talouskasvun rakentamisessa. Tämä edellyttää kuitenkin toimintaympäristöä, joka houkuttelee yrityksiä investoimaan.
Talouskasvu syntyy investoinneista ja tuottavuudesta
Räsänen nostaa Suomen tulevan talouskasvun kannalta esiin kaksi keskeistä tekijää: investoinnit ja tuottavuuden. Suomeen pitäisi hänen mukaansa houkutella lisää sekä kotimaisia että ulkomaisia investointeja ja samalla löytää keinoja hyödyntää uusia teknologioita sekä kaupallistaa innovaatioita nykyistä tehokkaammin.
Sähköistyminen ja uudet teknologiat kasvattavat mineraalien merkitystä, mutta investoinnit toteutuvat vain, jos hanke on yritykselle kaupallisesti kannattava ja sääntely-ympäristö säilyy luotettavana ilman yllättäviä muutoksia.
”Onko toimintaympäristö luotettava niin, ettei sitten kesken kaiken lähdetä pelisääntöjä muuttamaan”, Räsänen kuvaa yhtä investointipäätösten keskeisistä kysymyksistä.
Yhteiskunta voi vauhdittaa investointeja muun muassa sujuvalla luvituksella, energian ja sähkön riittävyydellä sekä kilpailukykyisellä verotuksella. Julkinen keskustelu kaivosteollisuudesta painottuu usein vahvasti ekologisiin vaikutuksiin. Räsänen kuitenkin peräänkuuluttaa rehellisyyttä myös kulutuksen ja tuotannon suhteesta.
”Jos haluamme hyödyntää lopputuotteita, on rehellistä sanoa, että meillä olisi hyvä olla jokin rooli myös raaka-aineiden hankinnassa. Ettemme vain sulje silmiämme ja ulkoista tätä muihin maihin”, Räsänen toteaa.
Verotus vaikuttaa investointihalukkuuteen
Kaivosteollisuuden kilpailukykyyn ovat viime aikoina vaikuttaneet samanaikaisesti useat päätökset: kaivosmineraaliveron kiristyminen, sähköveron korotus ja teollisuuden sähköistämistuen poistuminen.
Räsänen suhtautuukin myönteisesti siihen, että kaivosmineraaliveron rakennetta tarkasteltaisiin tulevaisuudessa uudelleen siten, että siinä huomioitaisiin nykyistä paremmin alan toimintaedellytykset ja suhdanteet.
Luvitukseen tarvitaan sujuvuutta
Yksi suurimmista investointien hidasteista on luvituksen pitkäkestoisuus. Tällä hetkellä luvitus etenee usein tipoittain, ja jokaisesta osaratkaisusta on mahdollista valittaa. Vaikka muutoksenhaku on tärkeä kansalaisoikeus, Räsänen pohtisi tarkemmin, missä luvitusprosessin vaiheissa muutoksenhakuoikeuden tulisi todella olla.
”Pienemmissä hankekokonaisuuksissa olen pohtinut myös sitä, että olisi perusteltua käydä keskustelua muutoksenhakuoikeuden rajaamisista niihin tahoihin, joihin hanke suoraan kohdistuu”, pohtii Räsänen.
Räsänen nostaa esiin Euroopassa yleistyneet "ohituskaistat" kriittisten mineraalien hankkeille ja pohtii, pitäisikö Suomessakin ottaa käyttöön vastaavia menettelyjä. Hän nostaa pohdittavaksi myös sen, pitäisikö lupaprosesseissa huomioida hankkeiden yhteiskunnallinen merkitys nykyistä paremmin. Esimerkiksi miljardiluokan hankkeen nopealla etenemisellä voi olla kansantaloudelle suuri vaikutus.
Paikallinen hyväksyttävyys on perusedellytys
Vaikka mineraaleja tarvitaan globaalisti, kaivostoiminta on aina paikallista. Räsänen painottaa, että paikallinen hyväksyttävyys on hankkeiden perusedellytys. Tämä vaatii yhtiöiltä aktiivista vuoropuhelua sidosryhmien kanssa sekä raakarehellistä keskustelua toiminnan ekologisesta jalanjäljestä. Kun vaikutuksista puhutaan avoimesti, on helpompi tuoda esiin myös kaivosteollisuuden merkitys koko yhteiskunnalle.
Räsäsen mukaan kansallisvarallisuus tulisi hyödyntää mahdollisimman vastuullisesti niin, että siitä koituu taloudellisesti laajemmin hyötyä Suomelle. Käytännössä tämä tarkoittaa mineraalien jalostusarvon kasvattamista kotimaassa.
”Kun tätä on paikallisesti katsonut vaikkapa Lohjalla, on huomannut, että kyllä hieno suomalainen luonto ja kaivosteollisuus voidaan yhdistää. Pääsääntöisesti ajattelen, että Suomeen mahtuu kyllä sekä luontoa että kaivosteollisuutta”, summaa Räsänen.
Podcast-sarjamme Mineraalit ja miljardit kymmenes jakso on otsikoltaan Kansallisaarre kallioperässä – miten SDP näkee Suomen mineraalien hyödyt? Kuuntele jakso FMG:n YouTube-kanavalta.
Mitä mieltä olet jaksosta? Otamme mielellämme vastaan palautetta ja ideoita tulevien jaksojen aiheista ja vieraista.