Skip to main content

Pitkäjänteinen teollisuuspolitiikka turvaa investoinnit: Boliden peräänkuuluttaa vakautta

Boliden avaa näkemyksiään eurooppalaisen kaivosyhtiön toimintaympäristöstä, Suomen ja Ruotsin eroista investointikohteina sekä sääntelyn ja verotuksen vaikutuksista kaivosalan kilpailukykyyn.

Julkaistu

16. kesäkuu 2026

Mineraalit ja miljardit -podcastin kuudennessa jaksossa pohditaan sitä, mihin suuntaan eurooppalainen kaivos- ja metalliteollisuus on kehittymässä ja mitä globaalin teollisuusyrityksen johtaminen nopeasti muuttuvassa maailmassa vaatii. Keskustelussa tarkastellaan Bolidenin liiketoimintaa Suomessa, Kevitsan kaivoksen yhteiskunnallista merkitystä sekä kaivosverotuksen pitkän aikavälin vaikutuksia.

FMG:n toimitusjohtaja Matti Hietasen vieraana on Bolidenin toimitusjohtaja Mikael Staffas.

Suomen ja Ruotsin toimintaympäristöissä on eroja

Satavuotias Boliden on Euroopan suurin perusmetallien kaivos- ja sulattoyhtiö, jonka toiminnasta noin puolet on Ruotsissa ja nykyään noin 25 % sijaitsee Suomessa.  Vaikka toiminta Suomessa on merkittävää, yhtiön osakekannasta vain prosentti on suomalaisomistuksessa. Lapin suurimpiin veronmaksajiin kuuluva Bolidenin Kevitsan kaivos työllistää suoraan 500-600 henkilöä.

Yhtiöllä on pitkä kokemus toimimisesta eri Pohjoismaissa. Historiallisesti Suomi on näyttäytynyt Ruotsia pragmaattisempana ja joustavampana luvittajana, mutta roolit ovat Staffasin näkemyksen mukaan kääntyneet. Ruotsissa byrokratiaa on onnistuttu sujuvoittamaan, kun taas Suomessa sääntely ja prosessit ovat muuttuneet yritysten kannalta raskaammiksi.

Suomen kaivosvero iskee koko arvoketjun kilpailukykyyn

Toimintaympäristön muutokset näkyvät investoinneissa. Esimerkiksi Kevitsan kaivoksen elinkaarta voitaisiin jatkaa noin miljardin euron investoinnilla vuoteen 2043 saakka. Suomen kiristynyt kaivosverotus ja kaivosten sähköveron moninkertaistuminen ovat kuitenkin johtaneet siihen, että päätöstä jatkoinvestoinneista on jouduttu lykkäämään.

Kustannusten ja verotuksen nousu ei vaikuta vain kaivoksiin, vaan heijastuu suoraan myös jatkojalostukseen.  Esimerkiksi Harjavallan sulatto saa merkittävän osan raaka-aineistaan Kevitsasta, ja loput joudutaan hankkimaan globaaleilta markkinoilta kovassa kilpailussa muun muassa kiinalaisten kanssa. Kaivosveron myötä kaivostoiminta Suomessa vähenee.

“Sulattojen toiminnan pitäminen Euroopassa on erittäin vaikeaa etenkin, jos olemassa olevat kaivokset suljetaan. Ei tunnu hyvältä, kun on ensin investoitu paljon ja sitten yhtäkkiä puolivälissä peliä muutetaan sääntöjä” toteaa Staffas.

Modernissa kaivosteollisuudessa huomioidaan vastuullisuus

Taloudellisten reunaehtojen ohella vastuullisuus on Bolidenin toiminnan elinehto. Se kattaa sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun.

”Emme voi toimia lainkaan, ellei meitä ja vaikutuksiamme hyväksytä ympäristön sekä yhteiskunnan tasolla”, painottaa Staffas.

Raskaasta teollisuudenalasta huolimatta yhtiö on toiminut 18 vuotta putkeen ilman kuolemantapauksia, mikä on globaalisti poikkeuksellinen saavutus. Ympäristövaikutuksia seurataan kymmenin tuhansin mittauspistein, jotta poikkeamat luvista voidaan minimoida.

Kaivosalan julkisuuskuva laahaa menneisyydessä, vaikka moderni kaivosteollisuus on monipuolista korkean teknologian työtä. Staffasin mukaan myös alan ympäristöjalanjälkeä saatetaan liioitella: esimerkiksi Ruotsissa Rönnskärin sulaton mereen laskema vesi on puhtaampaa kuin viereisen joen luonnollinen vesi.

EU:n omavaraisuus vaatii pitkäjänteistä teollisuuspolitiikkaa

Kun EU pyrkii turvaamaan kriittisten raaka-aineiden saannin, Pohjoismailla on tarjota merkittävä osa ratkaisusta. Staffas peräänkuuluttaakin EU:lta vahvempaa tukea paikallisille toimitusketjuille sen sijaan, että turvaudutaan yksinomaan tuontiin esimerkiksi Indonesiasta. Paikallisten arvoketjujen hyödyntäminen ja investointien houkutteleminen vaativat valtiolta kuitenkin pitkäjänteisyyttä.

”Suomesta puuttuu teollisuuspolitiikka. Suomi tarvitsisi johdonmukaisen teollisuuspolitiikan, joka kestää yli eri hallituskoalitioiden. Kukaan ei rakenna kaivosta yhden vaalikauden aikana”, toteaa Staffas.

 

Podcast-sarjamme Mineraalit ja miljardit kuudes jakso on otsikoltaan Boliden and the future of critical minerals. Kuuntele jakso FMG:n YouTube-kanavalta.

Mitä mieltä olet jaksosta? Otamme mielellämme vastaan palautetta ja ideoita tulevien jaksojen aiheista ja vieraista.

Julkaistu

16. kesäkuu 2026