Suomen kallioperässä yhä merkittävää löytämätöntä potentiaalia

Mineraalit ja miljardit -podcastin kahdeksannessa jaksossa keskustellaan siitä, mitä Suomen kallioperästä vielä voisi löytyä ja millainen rooli Suomella on, kun Eurooppa pyrkii olemaan raaka-aineissa aiempaa omavaraisempi.

Finnish Minerals Groupin toimitusjohtaja Matti Hietasen vieraana on Geologian tutkimuskeskus GTK:n pääjohtaja Saku Vuori.

Pinnan alla riittää vielä tutkittavaa

Vaikka Suomessa on tehty geologista tutkimusta pitkään, suurin osa kallioperästä on edelleen paksujen maakerrosten, soiden ja järvien peitossa. Vuoren mukaan vain noin kolme prosenttia kallioperästä paljastuu suoraan pintaan tutkittavaksi.

Malminetsintä kehittyy jatkuvasti uusien teknologioiden myötä. Modernit geofysiikan mittausmenetelmät ja muut tutkimusteknologiat auttavat näkemään yhä syvemmälle kallioperään. Samalla on tärkeää ymmärtää, että moderni malminetsintä on ympäristöä kunnioittavaa. Vuoren mukaan alkuvaiheen tutkimuksista saattaa jäädä luontoon lähinnä vain rullalle mennyt sammal, ja kairaustyömaillakin jäljet pyritään minimoimaan.

”Etsijöiden pitää kokea, että toiminta on hyväksyttävää ja yhteiskunta sen sallii ja suorastaan toivoo, että kaivoksia syntyy. Ilman sellaista näkemystä, tuskin malminetsintä kovin isosti lähtee lentoon”, Vuori toteaa.

Suomi on metallien jalostuksessa kokoaan suurempi Euroopan mittakaavassa

Suomella on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellinen asema kriittisten raaka-aineiden tuotannossa. Kallioperästämme löytyy useita EU:n kannalta tärkeitä mineraaleja, kuten litiumia, nikkeliä, kobolttia ja grafiittia. Samaan aikaan Eurooppa kuluttaa merkittävän osan maailman raaka-aineista, mutta tuottaa niistä itse vain murto-osan.

Suomen rooli ei kuitenkaan rajoitu kaivostoimintaan. Maa on myös merkittävä metallien jatkojalostaja, ja tänne tuodaan rikasteita jalostettavaksi eri puolilta maailmaa.

”Meidän metallijalostusteollisuuden tuoteviennin tai tavaraviennin arvo on aika lailla samoissa mittakaavoissa, kuin metsäteollisuuden tavaraviennin arvo. Kyllähän me olemme kokoamme isompi jalostaja ja hyötyjä näistä mineraaleista”, Vuori huomauttaa.

EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus (CRMA) pyrkii parantamaan omavaraisuutta, mutta Vuori kaipaisi eurooppalaiselle kentälle vahvempaa rahoitusta. Hän ehdottaa, että malminetsintää voitaisiin rahoittaa ja tarkastella eräänlaisena tuotekehitys- tai TKI-toimintana alan tukemiseksi.

Koetoiminta ratkaisee investointien syntymisen

Malmiesiintymien pitoisuuksien laskiessa teknologian ja tutkimuksen merkitys kasvaa. GTK:n Outokummussa sijaitseva uudistettu Mintecin koetehdas ja laboratoriokokonaisuus on tässä avainasemassa. Vastaavia teollisen mittakaavan testauslaitoksia on koko maailmassa vain muutamia.

”Yhtäkään kaivosinvestointia tai rikastushiekan uudelleenkäsittelyinvestointia ei tehdä ilman teollisen mittakaavan jatkuvatoimista koeajoa”, Vuori kertoo.

Mintecissa tutkitaan yhä enemmän myös kiertotalouden materiaaleja. Vuori kuitenkin harmittelee, että jätemateriaalien siirtämiseen ja testaamiseen liittyvä raskas sääntely hidastaa kehitystä: ”Jos emme pääse testaamaan, ei synny myöskään ratkaisuja eikä reseptejä”.

Suomalainen kaivosklusteri on vaalimisen arvoinen vahvuus

Suomeen on vuosikymmenten aikana rakentunut kansainvälisesti vahva mineraali- ja kaivosalan ekosysteemi. Se kattaa koko arvoketjun malminetsinnästä ja rikastuksesta jalostukseen sekä kone- ja laitevalmistukseen.

Vuoren mukaan tällaisen osaamiskeskittymän rakentaminen olisi nykyisin erittäin vaikeaa, minkä vuoksi klusteria on tärkeä vaalia. Alan suurimpia haasteita on kuitenkin hitaus: malmilöydöstä kaivoksen perustamiseen voi kulua jopa 25 vuotta.

"Näkisin, että tämä klusterin edistäminen ja se, että tunnistetaan se yhtenä Suomen vahvuutena ja siihen panostetaan, olisi on hyvä myös GTK:lle ja monelle muulle" summaa Vuori. 

 

Podcast-sarjamme Mineraalit ja miljardit kahdeksas jakso on otsikoltaan Kätketty potentiaali – Suomi Euroopan raaka-ainekartalla. Kuuntele jakso FMG:n YouTube-kanavalta.

Mitä mieltä olet jaksosta? Otamme mielellämme vastaan palautetta ja ideoita tulevien jaksojen aiheista ja vieraista.