Valtio esittää Suomen Malmijalostus Oy:n pääomittamista

VALTIO-OMISTAJA varautuu pääomittamaan Suomen Malmijalostus Oy:tä. Strategiansa mukaisesti yhtiö toimii kotimaisten kaivosyritysten aktiivisena omistajana ja teknologisena kehittäjä sekä tähtää mineraalien jalostusasteen nostamiseen vahvistamalla kotimaista litiumioniakkujen arvoketjua.

Kuluvan vuoden neljännessä lisätalousarvioesityksessä Suomen Malmijalostukselle ehdotetaan 450 miljoonan euron rahoitusta, josta 300 miljoonaa euroa tulisi valtuusmenettelyllä. Valtuuden mukaisesti yhtiö voisi tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista syntyvät menot katetaan tulevissa valtion talousarvioissa.

Toimitusjohtaja Matti Hietasen mukaan suunniteltu lisärahoitus mahdollistaisi investoimisen kotimaiseen akkuarvoketjuun ja kaivostoimintaan sekä niihin liittyviin kiertotaloushankkeisiin. Erityisen ajankohtaisia yhtiössä ovat akkuarvoketjuun kuuluvat prekursori- ja katodiaktiivimateriaalitehtaat, joista Suomen Malmijalostuksen projektiyhtiöllä, Finnish Battery Chemicals Oy:llä, on parhaillaan käynnissä YVA-menettely. 

”Kotimaisen akkuarvoketjun kehittäminen tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia luoda uudenlaista korkean teknologian teollisuutta ja lisätä taloudellista toimeliaisuutta. Rahoituksen myötä meillä olisi edellytykset viedä päätökseen yhteisinvestointeihin perustuvat neuvottelut akkumateriaalitehtaiden perustamiseksi Suomeen. Olemme erittäin motivoituneita ponnistelemaan sen eteen, että Suomeen saadaan teollisia investointeja, jotka auttavat osaltaan pääsemään koronakriisistä takaisin kestävän kasvun uralle”, sanoo Hietanen. 

Akkumateriaalitehtaista merkittävät talousvaikutukset

Suomen Malmijalostuksen teettämän taloudellisten vaikutusten arvioinnin mukaan kapasiteetiltaan 50 000 vuositonnin prekursori- ja katodiaktiivimateriaalitehtaat työllistäisivät tuotannon käynnistyttyä suoraan yhteensä noin 300 henkilöä. Suorien työllisyysvaikutusten lisäksi tulisivat tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset. Kokonaisuutena kahden tehtaan perustamisesta syntyvä vuotuinen työvoimavaikutus olisi tällä kapasiteetilla noin 4 500 henkilötyövuotta. Samalla yhteiskunnalle syntyisi uusia verotuloja yli 200 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt käynnissä olevassa akkumateriaalien tuotannon YVA-menettelyssä arvioidaan ympäristövaikutuksia 20 000, 60 000 ja 120 000 vuositonnin tuotannon perusteella. 

Kaiken kaikkiaan Suomen Malmijalostus tavoittelee yhteissijoitusstrategiansa pohjalta noin 1,5 miljardin euron investointeja kotimaiseen akkuarvoketjuun. Tässä skenaariossa Suomeen saataisiin myös akkukennotehdas, jolloin talousvaikutukset olisivat selvästi suurempia. 

Lisätietoa talousvaikutuksista:
Kysymyksiä ja vastauksia akkuarvoketjun kehittämisestä 

Tekstissä käytetyt termit:
Prekursori, pCAM – litiumioniakun katodiaktiivimateriaalin esiaste, engl. precursor cathode active material
Katodiaktiivimateriaali, CAM – jauhemainen lopputuote, jota käytetään akkukennotehtaissa katodin valmistuksessa, engl. cathode active material

Lisätietoa medialle:
Toimitusjohtaja Matti Hietanen, Suomen Malmijalostus Oy, p. 040 823 8806, matti.hietanen(at)mineralsgroup.fi