Vastuullinen teollisuus kilpailuetuna: Outokumpu näyttää suuntaa
Kaivos- ja metalliteollisuuden murrosta, vastuullisuuden käytäntöjä sekä raaka-aineiden merkitystä Euroopan tulevaisuudelle tarkastellaan Outokummun näkökulmasta.
27. toukokuu 2026
Viidennessä podcast-jaksossamme tutustutaan moderniin kaivos- ja metalliteollisuuteen. Keskustelussa pureudutaan Outokummun strategiaan, kaivostoiminnan ja metallien jalostuksen rooliin Suomessa sekä vastuullisuusvaatimusten, huoltovarmuuden ja geopoliittisen epävarmuuden vaikutuksiin.
FMG:n toimitusjohtaja Matti Hietasen vieraana on Outokummun toimitusjohtaja Kati ter Horst.
Kemin kromikaivos ja uudet teknologiat luovat perustan kasvulle
Outokumpu tunnetaan tänä päivänä ruostumattoman teräksen valmistamisesta. Vaikka yhtiö luopui aikoinaan suuresta osasta kaivoksiaan, Kemin kromikaivoksesta pidettiin kiinni. Tänä päivänä Kemin kaivos on koko EU-alueen ainoa kromikaivos. Yhtiö on investoinut kaivokseen vuosina 2017–2023 lähes 300 miljoonaa euroa vieden tuotannon kilometrin syvyyteen.
Outokummun uuden strategian ytimessä on maksimoida ruostumattoman teräksen arvo sekä laajentaa tarjontaa edistyneissä materiaaleissa ja innovatiivisissa teknologioissa. Kasvua yhtiö hakee muun muassa ferrokromin itsenäisestä liiketoiminnasta. Outokumpu testaa parhaillaan Yhdysvalloissa menetelmää, joka voi mullistaa näkemyksen kaivosteollisuudesta.
”Meillä on iso kromikaivos, jossa on paljon kromimalmia. Ainut huono puoli on se, että kromipitoisuus on 53 prosenttia. Tällä uudella teknologialla päästäisiin tuotteisiin, joissa kromipitoisuus on yli 65 prosenttia, jopa 90 prosenttia. Tämä on sitä arvonluontia, mitä teknologia voi tuoda, ja se todennäköisesti toimii myös muille metalleille kuten nikkelille”, ter Horst taustoittaa.
Kiertotalous ja vähäpäästöisyys kilpailuvalttina
Teknologian lisäksi vastuullisuus on Outokummulle keskeinen kilpailuvaltti. Tuotanto perustuu yli 90 prosenttisesti kierrätysmateriaaleihin, ja ruostumattoman teräksen hiilijalanjälki on 75 prosenttia alan keskiarvoa matalampi.
Korkea kierrätysaste, Kemin tehokas ferrokromituotanto ja pohjoismainen vähäpäästöinen sähkö mahdollistavat poikkeuksellisen matalan hiilijalanjäljen. Yhtiön Circle Green -tuotteiden hiilijalanjälki on 90 prosenttia alan keskiarvoa matalampi. Myös EU:n hiilirajatullimekanismi (CBAM) tukee osaltaan vähäpäästöistä tuotantoa.
”Hiilirajatulli on puolittanut Aasian tuonnin Eurooppaan eli vienyt kysyntää enemmän eurooppalaisille, vähemmän hiilidioksidipäästöjä tuottaville toimijoille”, ter Horst toteaa.
Kromikaivoksen ja kaivosalan tulevaisuuden näkymät
EU-alueen ainoana kromikaivoksena ter Horst näkee kaivoksen tulevaisuuden positiivisessa valossa. Kromia tarvitaan paitsi ruostumattomaan teräkseen myös puolustusteollisuuteen hyvän lämmönkestävyyden myötä. Nykyisillä investoinneilla mineraalivarannot riittävät ter Horstin mukaan 2050-luvulle saakka.
Kaivosalan julkisuuskuva Suomessa laahaa usein menneisyydessä, vaikka Kemin kaivoksen kaltaiset modernit laitokset toimivat täysin maanalaisesti, ilman kemikaaleja ja luontoarvoja kunnioittaen. Käsitys kaivostyöstä kaipaa päivitystä, sillä yhä suurempi osa työstä tehdään automaation avulla maan päältä käsin.
Ter Horst muistuttaa, että elämme fyysisessä maailmassa, jota ei ole olemassa ilman metalleja ja mineraaleja.
“Mieluummin näkisin, että kun mineraaleja ja metalleja kuitenkin tarvitaan, niin niitä kaivettaisiin Suomen kaltaisessa maassa vastuullisesti sen sijaan, että niitä tuodaan jostain muualta, jossa ei välttämättä välitetä ollenkaan siitä, miten niitä on tuotettu”, painottaa ter Horst.
Kaivosteollisuuden luomat arvoketjut kasvun kulmakivinä
Ter Horstin mukaan kaivosteollisuuden myötä syntyvät arvoketjut voisivat olla Suomelle merkittävä kasvun veturi. Historiallisesti alan ympärille on syntynyt Nokian ja Kemiran kaltaisia globaaleja menestystarinoita.
Potentiaalin hyödyntäminen vaatii kuitenkin valtiolta pitkäjänteisyyttä. Esimerkiksi yllättäen säädetty kaivosmineraalivero heikentää investointi-ilmapiiriä ja kotimaisen jatkojalostuksen kilpailukykyä.
”Suomi tarvitsee teollisuusstrategian ja energiastrategian. Meidän täytyy miettiä, minkälaisia investointeja tänne halutaan. Kun uudet päätökset tulevat ihan puskista, se ei luo kauheasti luottamusta investoida Suomeen”, muistuttaa ter Horst.
Podcast-sarjamme Mineraalit ja miljardit viides jakso on otsikoltaan Vastuullinen teollisuus kilpailuetuna – Tarkastelussa Outokummun näkymät. Kuuntele jakso FMG:n YouTube-kanavalta!
Mitä mieltä olet jaksosta? Otamme mielellämme vastaan palautetta ja ideoita tulevien jaksojen aiheista ja vieraista.