02/07/2020

Ponnistelut akkuarvoketjun kehittämiseksi etenevät suunnitellusti

Suomen Malmijalostus Oy on kahden toimintavuotensa aikana rakentanut vankkaa perustaa akkuarvoketjun investoinneille.

Suomen Malmijalostus Oy:n toiminnan käynnistämisestä tulee tänä kesänä kuluneeksi kaksi vuotta. Vuodesta 2018 alkaen yhtiö on toimeksiantonsa mukaisesti hoitanut valtion kaivosomistuksia sekä tehnyt työtä kotimaisen litiumioniakkujen arvoketjun kehittämiseksi.

Toimitusjohtaja Matti Hietasen mukaan yhtiön rooli kaupalliselta pohjalta toimivana valtion erityistehtäväyhtiönä on saanut hyvän vastaanoton globaaleilla markkinoilla. Vahva tausta herättää kiinnostusta ja avaa ovia, mikä on tärkeää kotimaisen akkuarvoketjun kehittämisessä. Mineraalivarojensa myötä Suomella on hyvät lähtökohdat vastata yhden mittavan sähköautojen akkuja valmistavan tehtaan katodimateriaalitarpeisiin.

Toukokuun lopussa valtio Suomen Malmijalostuksen omistajana ilmoitti varautuvansa pääomittamaan yhtiötä 450 miljoonalla eurolla. Rahoitus sisältyy 1.7. voimaan tulleeseen valtion vuoden 2020 neljänteen lisätalousarvioon. Tämä mahdollistaa investoimisen kotimaiseen akkuarvoketjuun ja kaivostoimintaan sekä niihin liittyviin kiertotaloushankkeisiin. 

Hankkeissa konkreettinen valmistelu käsillä

Seuraavan viiden vuoden aikana Suomen Malmijalostus tavoittelee kotimaiseen akkuarvoketjuun noin 1,5 miljardin euron investointeja. Tähän kokonaisuuteen kuuluisi akkujen valmistuksessa tarvittavien välituotemateriaalien ja kennojen tuotantoa sekä akkujen ja niiden valmistuksessa käytettyjen materiaalien kierrätystä tukevaa liiketoimintaa.

Kaikkiin tavoitteena oleviin investointeihin on yhtiön oman panostuksen lisäksi tarkoitus saada mukaan teollisia kumppaneita, joilla on edellytykset tuoda hankkeisiin sekä teknologista osaamista että rahoitusta. Litiumioniakkujen prekursori- ja katodiaktiivimateriaalitehtaita koskevat neuvottelut ovat pisimmällä.  

”Olemme syksystä 2018 lähtien tehneet paljon valmistelutyötä strategisten kumppaneiden tunnistamiseksi ja yhteisen suunnan määrittelemiseksi. Tänä keväänä olemme edenneet prekursori- ja katodiaktiivimateriaalitehtaiden osalta hankkeiden konkreettiseen valmisteluun. Tavoitteenamme on jättää näitä tehtaita koskeva ympäristövaikutusten arviointiselostus yhteysviranomaiselle loppusyksystä”, sanoo Hietanen.

Näistä tehtaista voidaan Hietasen mukaan odottaa investointiratkaisuja realistisesti noin vuoden kuluessa. Sen jälkeen päästäisiin rakentamisvaiheeseen, joka kestäisi tehtaan kapasiteetista riippuen noin kaksi vuotta ja toisi jo mukanaan huomattavia talousvaikutuksia. Investointien ensivaiheeseen voitaisiin lähteä kohtalaisen pienellä kapasiteetilla ja varautua tuotannon nostamiseen sähköautojen ja niissä tarvittavien akkujen kysynnän kasvaessa.

Kaivosomistuksista tukea akkuarvoketjun kehittämiseen

Akkuarvoketjuun liittyvien neuvotteluiden ohella Suomen Malmijalostus on panostanut sen sijoitusportfoliossa oleviin kaivosyhtiöihin. Terrafame Oy:ssä Suomen Malmijalostus on enemmistöomistaja. Litiumhankkeeseen keskittyvästä Keliber Oy:stä se omistaa noin neljänneksen.

Monimetalliyhtiö Terrafame aloitti kaksi vuotta sitten akkukemikaalitehtaan rakennustyöt. Sotkamossa sijaitsevalla teollisuusalueella on saatu valmiiksi tehdasrakennukset, ja prosessilaitteiden asennustyöt ovat edenneet pitkälle. Sähköautojen akkujen valmistuksessa tarvittavien nikkeli- ja kobolttisulfaattien tuotanto aloitetaan vuoden 2021 alkupuolella.

”Terrafamen rooli akkuarvoketjun osana on merkittävä. Yhtiö ja sen tuotanto herättävät jatkuvasti laajaa kiinnostusta maailmanlaajuisesti. Terrafamella on olennainen vaikutus siihen, että Suomi näyttäytyy kiinnostavana kohteena akkuarvoketjun investoinneille”, Hietanen sanoo.

Juhannusviikolla Terrafame saavutti jälleen uuden merkkipaalun, kun sen toiminnan aikainen nikkelituotanto ylitti 100 000 tonnin rajan. Sinkkituotannossa ylitettiin 200 000 tonnin raja jo aiemmin.

Myös Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan mineraali- ja kemianyhtiö Keliberin litiumhanke on olennainen akkuarvoketjun kehittämisen kannalta, sillä litium on nikkelin ohella toinen tärkeä litiumioniakkujen raaka-aine. Tänä keväänä Keliber keräsi osakeannilla jatkorahoitusta hankkeelleen ja on jatkanut siihen liittyviä YVA-menettelyitä sekä projektin muuta edistämistä.

”Kasvava eurooppalainen akkuarvoketju vaatii huomattavan määrän raaka-aineita, myös litiumia. Tällä hetkellä Euroopassa ei käytännössä ole litiumin kaivostuotantoa tai jalostusta. Keliberin hankkeella on siten hyvät edellytykset edetä erityisesti profiloitumalla vastuulliseksi eurooppalaiseksi akkulaatuisten litiumkemikaalien tuottajaksi”, toteaa Hietanen.

 

Tekstissä käytetyt termit:

Prekursorimateriaali – litiumioniakun katodiaktiivimateriaalin esiaste. Englanniksi precursor cathode active material, pCAM.

Katodiaktiivimateriaali – jauhemainen lopputuote, jota käytetään kennotehtaissa akkukennon arvokkaimman osan, katodin, valmistukseen. Englanniksi cathode active material, CAM.

Lisätietoa medialle: 

Toimitusjohtaja Matti Hietanen, Suomen Malmijalostus Oy, p. 040 823 8806, matti.hietanen(at)mineralsgroup.fi

Katso myös: 

Kysymyksiä ja vastauksia akkuarvoketjusta